Toutaimen nousujokea. Kuva: Martti Rajamäki

Menneinä päivinä olen hieman havainnoinut kalojen keväisiä liikehdintöjä, sekä hauen että monelle tuntemattoman kenties meidän mystisimmän särkikalan toutaimen kututapahtumia. Hauet kutevat monessa paikassa, niille riittää aivan pieni rantaluhtakin ja tänä vuonna hauelle sopivia kutupaikkoja on korkean veden takia monissa paikoissa. Itse olen seurannut hauen kutua Lopen Kaartjärvellä yllätyksekseni aivan mökkirannassa, missä joskus taannoin kutivat särjetkin. Alueella kasvaa esim. luhtarölliä, suoputkea, vesisaraa, vehkaa ja viiltosaraa. Haukia ampaisee tässä paikassa aivan jaloista pakoon ja kauempana näkee tämän Suomen petomaisimman kalan kututouhujakin. Haukikoiraat lähtevät ensikudulle yleensä 2-4 – vuotiaina ja naaraat 3-4 – vuotiaina, mutta on tavattu peräti yksivuotias sukukypsä koiras. Eli hauet kutevat jo sangen nuorina. Samassa paikassa saattaa tavata mateen poikasia näihin aikoihin, sillä jääpeitteen alla tapahtuvan kudun jälkeen mätimunista kuoriutuvat poikaset kulkeutuvat esimerkiksi rantaluhdille.

Toutain on kenties Suomen kiehtovimpia kaloja, sillä sitä esiintyi alkuperäisenä vain Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöissä sekä Suomenlahdessa. Toutain on ollut Suomessa lähellä sukupuuttoa 1900-luvun lopulla ja sitä esiintyi 1980-luvulla vain Kokemäenjoen vesistössä. Toutaimen tuomioksi koitui samat tekijät kuin lohikaloilla eli vesien patoaminen ja vesien pilaaminen. Toutaimella varmasti yksi tekijä, joka pahensi sen tilannetta erittäin uhanalaiseksi 1900-luvun lopulla, oli myös vanhana lisääntyminen. Kudulla järvistä jokiin ensikertaa nousevat toutaimet ovat vähintään viisi vuotta vanhoja ja 50 cm pitkiä. Itse olen havainnoinut kalojen tulevan kutupuuhiin Kernaalanjärven sivujokiin juuri jäidenlähdön jälkeen salakan perässä. En ole itse varsinaista kutua havainnut, mutta se tapahtuu sammalta kasvavalle sora- tai kivikkopohjalle yöllä. Toutaimen mielenkiintoa lisää se, että sen kutuaika on todella lyhyt, käsittääkseni lyhyimmillään vain muutama päivä tietenkin säistä riippuen. Toutain on ehta petokala, mikä on harvinaista kotoisissa särkikaloissamme, sillä oikeastaan se on ainoa pääasiassa kaloja syövä särkikalamme. Toki esimerkiksi iso turpa ja säynekin syövät muita kaloja ravinnoksi. Itselleni toutain on aina merkinnyt jotain todella mystistä, mutta myös aliarvostettua lohen kaltaista särkikalaa.

Tähän aikaan eli huhti-toukokuun vaihteessa kutevat pääasiassa myös kiiski, kuore, liejutokko, nahkiainen, ahven, piikkisimppu, seipi, silakka, särki ja säyne.

Lähde: Hannu Lehtonen: Iso kalakirja, Ahvenesta vimpaan: WSOY 2003

Punaisen metsän hotelli -dokumenttielokuvan ilmaisnäytös Riihimäellä Kino Sammossa 22.5. klo 18.

Suomalaisen kuvaajan yritys tehdä elokuva vihertyvän Kiinan puunistutushankkeista muuttuu painajaiseksi, kun vastaan asettuvat metsäteollisuuden mainetta puolustavat viranomaiset

Punaisen metsän hotelli 22.5. klo 18 Kino Sammossa

Pekingissä 15 vuotta työskennellyt suomalainen uutiskuvaaja alkaa tehdä elokuvaa Kiinan massiivisista puunistutuskampanjoista. Voisiko mm. kierrätykseen ja uusiutuvaan energiaan näyttävästi panostava yhden puolueen Kiina nousta edelläkävijäksi ilmastonmuutoksen torjumisessa? Elokuvanteko saa yllättävän käänteen, kun paikallisviranomaiset pysäyttävät kuvaajan matkalla puuviljelmille eteläisen Kiinan Guangxin maakunnassa.

Suomalaissomisteinen metsäteollisuusyritys istuttaa Guangxiin valtavia eukalyptusviljelmiä suunnitteilla olevan paperitehtaan raaka-aineiksi. Tunnelma muuttuu kafkamaiseksi: avuliaat viranomaiset kehuvat hanketta, mutta yrittävät kaikin keinoin estää kyläläisten haastattelemisen alueella. Elokuvantekijä eristetään hotelliin ja hänen paikalliset kontaktinsa otetaan kiinni. Kun kyliin lopulta päästään, syyt viranomaisten salailuun selviävät.

Lue lisää dokumenttielokuvan lähtökohdista >>

Vetoomus lakimies Yangin vapauttamiseksi >>

“Dokumenttielokuvaa parhaimmillaan”
“Kafkaa kiinalaisittain”
“*****” KS
“*****” Savon sanomat
“****” Voima
“****” HBL
“****” Episodi

Sieniretki tehdään Vatsiaan 30.8. Kuva: Petri Mäkelä

Perinteiset Torstaikävelyt järjestävät yhteistyössä Riihimäki-Seura ry ja Riihimäen seudun luonnonsuojelu-yhdistys ry. Mukaan ovat tervetulleita kaikki kaupunkilaiset. Kävelyt alkavat klo 18, ellei toisin mainita. Ne kestävät 1-1½ tuntia.

24.5. Kadonneiden Peltolan, Huhtimon ja Kokon torppien jäljillä. Mikko Järvinen. Pyöräretki on jatkoa huhtikuiselle Torstaitarinalle. Kokoontuminen varuskunnan etukasarmin vanhojen portinpylväiden luona, Istuinkiven sillasta noin 50 m Huhtimoon päin.
31.5. Yölaulajaretki Juppalanlammen maastoon. Lähtö klo 22 raviradan parkkipaikalta. Oppaana lintuharrastaja Alssi Niskanen.
7.6. Retki Hatlamminmäelle. Lähtö Talteentien päästä. Huonon pysäköintitilan vuoksi kimppakyydit ja kulku jalan tai pyörällä suotavaa. Oppaana Tarja Heikkonen.
14.6. Peltosaari uudistuu. Oppaina kaavoituspäällikkö Raija Niemi, projektipäällikkö Irene Väkevä-Harjula ja asumiskoordinaattori Jonna Kanerva Peltosaari- projektista sekä Peltosaari parlamentin edustajia. Lähtö entiseltä ”Ärrältä” (Telluskatu 1-3).
17.6. Su HUOM! SUNNUNTAI
Luonnonkukkapäivän retki Karoliinanojalle Uramoon. Lähtö Kontiontien K-Market Otson pihasta klo 10. Oppaina kasviasiantuntijat Virpi Lyytimäki ja Martti Rajamäki sekä ojan historiaa tuntevia paikallisia asukkaita.
21.6. – Kesätauko
2.8. Perheretki Paalijärvelle. Kokoontuminen uimarannan parkkipaikalla. Oppaina Tarja Heikkonen ja Tanja Siimessalmi.
9.8. Riihimäen pankkihistoriaa, FT Timo Salminen. Kansallis-Osake-Pankki, Maakunta-Pankki, Riihimäen Säästöpankki, Antrean Osuuskassa… Mikä, missä, milloin? Pankit ja niiden talot Riihimäellä 1900-luvulla. Yleisön omat pankkimuistot ovat erittäin tervetulleita. Lähtö Vihreän talon (ent. Paloheimon virkailijakerhon) edestä, Pohjoinen Asemakatu 1.
16.8. Hautausmaakierros. Erityisteemana on Riihimäen hautausmaan sotilashaudat. Kokoontuminen Kappelikirkon luona. Oppaana eversti evp. Seppo Uro ja Kalervo Huttunen.
23.8. Lepakkoretki Peltosaaren Bad Segebergin puistoon ja Vantaanjoen varrelle. Kokoontuminen klo 21 Bad Segebergin puistossa. Oppaana lepakkoasian-tuntija Olli Haukkovaara.
30.8. Sieniretki Vatsiaan. Lähtöpaikka on Vatsiantien ja Metsokalliontien risteys. Pysäköintiopastus paikan päällä. Oppaina sieniharrastajat Erkki Holttinen ja Martti Rajamäki.
6.9. Riihimäen liikunta- ja urheilupaikat, osa Euroopan rakennusperintöpäivän viettoa Riihimäellä. Vetäjinä ent. urheilijat Reijo Koivu ja Pekka Vasala sekä ent. urheilumies Jorma Samuelsson. Lähtö kävelylle Vesitornin juurelta.

 Kuntien jätevesiasiat täytyy pistää kuntoon niin, ettei jätevesiä pääse puhdistamattomana Vantaanjokeen ja että pohjavedet pysyvät puhtaina. Näin todettiin Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin pohjoisten yhdistysten tapaamisessa Hyvinkäällä 26.4. Mukana oli myös yhdistyksestämme kolme osanottajaa.
Vantaanjoen tilanteesta, jätevesipäästöistä ja kutusoraikkojen kunnostuksesta kertoi Virtavesien hoitoyhdistyksestä Kari Stenholm.
Sitä ennen käsiteltiin maa-ainestenottoasioita, jotka tulevat seudulla lisääntymään. Kun soravarat on lähes kaluttu loppuun, haetaan kiviaineslupia. Hyvinkää on jo kuin reikäjuustoa. Muutkin kalliot Hämettä myöten kiinnostavat.
Riihimäki on puolestaan Vantaanjoen likaaja, ainakin tulvahuippujen aikaan. Jätevesipäästöt ovat ikäviä jo lyhyenäkin aikana: jätevesitulpan hapeton vesi tappaa eli köyhdyttää eliöstöä varsinkin puhdistamojen alapuolella. Ei ole ihme, ettei vuollejokisimpukka ole päässyt lisääntymään Nukarinkoskesta ylöspäin. Jatkuvat päästöt tekevät turhaksi myös uhanalaisen meritaimenen kudun, ja muukin kalasto kärsii. Jätevedessä jylläävät myös bakteerit, virukset ja lääkejäämät.
Viranomaiset ovat hampaattomia: vaikka lupaehdot ylittyvät ja jätevesiä pääsee, ely-keskus voi vain huomauttaa. Vaikuttaa vähän samalta toiminnalta kuin Talvivaarassa. Tämä allas vain on luonnon muovaama.
Onneksi ihmisen toiminnasta on joskus myös hyötyä: Peltosaaren kosteikkopuisto syntyi rakennusmassoista Vantaanjoen tuntumaan joutomaalle, ja on nyt kaupunkilaisten keidas.
Vapon Sammalistonsuon tulvapellot ovat puolestaan joutsenten ja hanhien levähdyspaikka ja nytkin seudun paras linturetkikohde.
Tarja Heikkonen

Koulujen ja päiväkotien tuntumassa sijaitsevat metsät ovat lapsille ja nuorille tärkeitä liikunta- ja leikkiympäristöjä. Myös oppimistulokset paranevat, kun lapset pääsevät ulos oppimaan. Melkein kaikkien aineiden oppitunteja voi pitää ulkona.

Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys toteuttaa koulumetsäkyselyn yhteistyössä Riihimäen ja Hausjärven kuntien kanssa seudun kouluille ja päiväkodeille.

Kyselyllä kartoitetaan metsiä, joita koulut ja päiväkodit käyttävät sekä metsien käyttömuotoja ja metsiä koskevia toiveita.

Tulokset tarjoavat tietoa kunnan maankäytön suunnitteluun sekä tietopankin kuntien ympäristötoimille arvokkaiksi koetuista koulumetsistä.

Riihimäen yhdistyksen kyselyyn linkittyy valtakunnallinen Suomen luonnonsuojeluliiton vetämä Koulumetsät arvoonsa -hanke, jossa tavoitteena on laatia hyvän koulumetsän kriteerit ja arvonimi vuoteen 2014 mennessä.

Koulumetsät arvoonsa on Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelmaan (METSO) kuuluva yhteistoimintaverkostohanke, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat Kuntaliitto, Luonto-Liitto, Suomen Ympäristökasvatuksen Seura, Biologian ja maantieteen opettajien liitto ja Suomen Latu.

Hankkeen ohjausryhmässä on Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksestä Tarja Heikkonen, joka toimii myös Riihimäen yhdistyksen kyselyn tulosten kokoajana ja yhdyshenkilönä.

Lisätietoja Riihimäen kyselystä: Tarja Heikkonen, varapuheenjohtaja, Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys, p. 050 347 0151, heikkonen.tarja[at]gmail.com

Lisätietoja Koulumetsät arvoonsa -hankkeesta: Virpi Sahi, MMM, koulumetsäkoordinaattori, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 046 6000 599, virpi.sahi[at]sll.fi

”Koulumetsät arvoonsa” METSO yhteistoimintaverkostohanke 2012-2013
Koulumetsät Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilla
Kuntaliitto mukana Koulumetsät arvoonsa -hankkeessa

Kirjoitus on julkaistu Aamupostin yleisönosastossa 11.4.

Riihimäen kaupungin tuore tiedotuslehti ja julkinen tiedote nostaa hienosti esille sivuilla 4-5 Riihimäen luontopolut otsikolla Luonto kutsuu kulkijaa.

Kosteikkopuiston pitkospuita kunnostettiin talkoilla vuonna 2009. Kuva: Harri Heinonen

Tiedotelehdessä todetaan, että Riihimäellä on kaikkiaan kuusi luontopolkua. Neljä niistä kuuluu kaupungille ja kahdesta vastaa Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys. Tämä tieto ei pidä paikkaansa, sillä myös Peltosaaren ja Paalijärven luontopolut kuuluvat kaupungille.

Luonnonsuojeluyhdistys on ollut aloitteellinen ja laatinut vuonna 1998 Peltosaaren kosteikkoluontopolun kaupungin talkootuella, ja myöhemmin Paalijärven luontopolkutaulujen tekstit. Lisäksi yhdistys on talkootuella ja talkoilla auttanut pitkospuiden rakentamisessa. Vuonna 2009 yhdistys kunnosti kosteikkopuiston pitkospuista puolet kaupungin toimittamilla materiaaleilla. Yhdistys ei silti vastaa yhdenkään luontopolun kunnossapidosta.

Polkujen hoidosta vastaa Riihimäen kapunki. Valitettavasti Riihimäen kaupunki ei ole jakanut enää viime vuosina talkooavustuksia, joten sekä Peltosaaren kosteikkopuiston luontopolku että Paalijärven luontopolkutaulut ovat jääneet retuperälle.

Yhdistys on esittänyt Peltosaaren polun pitkospuiden uusimistarvetta kaupungille. Polkua kiertävät alueen seudun koulut ja päiväkodit, ja polku on nykyisin vaarallisessa kunnossa. Kyseessä on kuitenkin kaupungin helpoimmin saavutettavissa oleva, monipuolinen ja arvokas luontokeidas ja virkistysalue.

Esitämme, että Riihimäen kaupunki kunnostaa pikaisesti Peltosaaren kosteikkopuiston luontopolun pitkospuineen. Yhdistyksen laatimaa polun opasvihkoa on vielä saatavissa. Harmillista kyllä, oppaaseen liittyvät numeroidut tolpat maastossa ovat kärsineet ilkivaltaa tai kadonneet. Lisäksi Paalijärven luontopolkutauluista osa pitäisi uusia.

Näin luonto kutsuisi kulkijaa myös Peltosaaressa ja Paalijärvellä.

Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys

Petri Mäkelä, puheenjohtaja

Tarja Heikkonen, varapuheenjohtaja

Lataa pdf:nä: 2011-03-02 Mielipide Peltosaaren kaavasta

Mielipide Peltosaaren yleissuunnitelmaan

Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ei pidä suotavana H.J.Elomaankadun varren meluvallin poistamista rakentamisen tieltä. Vallilla kasvaa mäntyjä ja lehtikuusia ja sen läpi kulkee kävelyreitti. Kaupunkialueen puustoisia alueita tulee vaalia tärkeinä viheralueina, jotka parantavat asumisalueiden viihtyvyyttä ja ilmanlaatua.

Bad Segebergin puiston alue on ilahduttavasti jätetty viheraluekäyttöön. Alueen runsaat ja kaupunkiluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat raidat tulisi huomioida suunnittelussa. Myöskään liialla reitistöjen rakentamisella ei pidä pilata alueen luontoarvoja.

Peltosaari on tulvavaara-aluetta. Tämän vuoksi on myönteistä, että suunnitelmassa on varauduttu usealla tavalla Vantaanjoen tulvimiseen. Varaus hulevesien viivytykselle ja keräämiselle on hyvä asia. Suunnitelmasta ei kuitenkaan selvinnyt miten ja mihin hulevedet johdetaan.

Koillispuiston lammen penkereen korottaminen estää joen tulvimisen asuntoalueelle. Lampi toimii entistä tehokkaammin hule- ja tulvavesien keräilypaikkana. Myös viemäritulvien estäminen on huomioitu ilahduttavasti kaivojen sulkuluukuilla ja purkuputkien takaiskuventtiileillä.

Riihimäellä 2.3.2012

Petri Mäkelä pj.

Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys

www.rsly.net

Lataa pdf:nä: 2012-02-23 – valitus kaupunginvaltuuston päätöksestä

Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry.
Puheenjohtaja Petri Mäkelä
Tammistontie 4 B 10
11130 Riihimäki
petri.m.makela(at)gmail.com
puh. 040-754 6966

Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna

VALITUS RIIHIMÄEN KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ 16.1.2012 § 4 KALMUN OSAYLEISKAAVA

Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. vaatii Riihimäen kaupunginvaltuuston Kalmun osayleiskaavaan hyväksymistä koskevan päätöksen kumoamista lainvastaisena seuraavista syistä:

Riihimäen kaupungilta puuttuu kattava yleiskaava, minkä pitäminen ajantasalla on kunnan velvollisuus (MRL 36 §). Kalmun osayleiskaava on laadittu kaupungin teettämän kasvusuuntavertailun perustalta. Vertailu ei kuitenkaan osoita yksiselitteisesti miksi juuri kaupungin yhdyskuntarakenteesta irrallaan olevaan Kalmuun pitäisi suunnata laajamittaista asuinrakentamista. Kalmun osayleiskaava ei perustu ajantasaiseen maakuntakaavaan. Se ei tue valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita: se ei eheytä yhdyskuntarakennetta. Kaavan selvitykset ovat riittämättämiä, ekologiset yhteydet ovat puutteellisia. Monimuotoisuudeltaan arvokasta vanhaan metsää tuhoutuu huomattava ala.

Luonnonsuojeluvaikutukset

Kaupunki on vakuuttanut useaan otteeseen lausuntojen vastineissa, että ”vanhat metsät jäävät pääosin kaava-alueen ulkopuolelle”. Tuhoutuvien metsien ala on kuitenkin kaikkiaan n.10 ha n.30 ha laajuisista vanhoista metsistä, mitä on pidettävä merkittävänä määränä. Myös jäljelle jäävän metsän monimuotoisuusarvot tulisivat vähenemään, koska riittävää suojavyöhykettä ei ole jätetty asutuksen ja arvokkaiden alueiden välille. Asutusta on kaavoitettu osin arvokkaimpien lahopuuvaltaisten metsäalueiden päälle ja niiden rajalle.

Luonnonsuojeluyhdistyksen toistuvasti lausunnoissaan esittämää asutuksen ja muun kaavoituksen tuottaman ”reunavaikutuksen” merkitystä ei ole otettu huomioon, eikä sitä ole vastineissa kommentoitu. Reunavaikutuksen vuoksi kaavoituksen tuottama uhka vanhoille metsille on merkittävämpi kuin annetaan ymmärtää.

Kuuluvaisen ym. (2004. ”Metsien monimuotoisuuden turvaamien perusteet”. Teoksessa Metsän kätköissä. Suomen metsäluonnon monimuotoisuus. s. 142-191. Toim. Kuuluvainen, Timo ym.) mukaan ”puusto., kasvillisuus-, ja pienilmastotutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että laajan aukkohakkuun reunavaikutus varttuneeseen kuusivaltaiseen kangasmetsään voi ulottua jopa 50-100m etäisyydelle aukon reunasta”. Asuinaluetta voidaan verrata aukkohakkuuseen vaikutuksiltaan.

Reunavaikutuksen ulottuvuuksia ovat: pienilmaston muutokset reunametsässä, valon määrän ja tuulisuuden lisääntyminen, asuinalueiden luomat uudenlaiset reunametsien hoitopaineet (esim. valoisuustekijä: metsä varjostaa tonttia, halu ”nähdä metsään” tontilta), lisääntyvän virkistyskäytön luomat metsien hoitopaineet (valoisuus, vaarattomuus, vaarallisten lahopuiden poisto, pusikoiden ja ryteikköjen raivaus), lisäksi melu ym. tavallinen asumisen häiriövaikutus. Haitallisia reunavaikutuksia arvokkaille metsäluontokohteille voidaan pienentää jättämällä alueiden ympärille suojavyöhykemetsää.

Alueen maanomistajat (Harry Mäkelä ja Anne Kajander) ovat tehneet esitykset luonnonsuojelualueen perustamisesta omistamilleen vanhan metsän kohteille. Asiasta päättävä Ely-keskus pyysi kaupungilta lausuntoa aloitteista. Kaupunki teetti selvityksen luonnonsuojelualoitteiden vaikutuksista. Selvitys on kuitenkin objektiivisuudeltaan kyseenalainen. Sekä selvityksen sanamuodot että maankäytön puutteelliset tarkasteluvaihtoehdot asettavat selvityksen objektiivisuuden kyseenalaiseksi. Selvitys vaikuttaa tarkoitushakuiselta. Siitä puuttuu maankäytön vaihtoehto, joka heijastelee aidosti metsäalueiden tuntemusta ja pyrkii sovittamaan suojelun ja kaavoittamisen yhteen.

Ekologiset yhteydet ja liito-orava

Osayleiskaavaselostuksessa vakuutetaan, että viheralueet ”ovat yhteydessä toisiinsa ja ympäröiviin laajempiin viheralueisiin ja muodostavat siten toimivan ekologisen verkoston”. Luonnonsuojeluyhdistys on toistuvasti huomauttanut, ettei pelloilla ja hakatuilla alueilla kulkeva ”viheryhteys” ole toimiva ekologinen yhteys metsälajistolle ja erityisesti liito-oravalle. Viheryhteyksiä ei kuitenkaan ole tarkastettu kaavassa.

Luonnonsuojelulain (49 §) ja luontodirektiivin artikla 12 mukaan liito-oravan “lisääntymis- ja levähdyspaikkoja” ei saa “hävittää eikä heikentää”.Luontodirektiivin artiklan 12 1. alakohdan d) tarkoituksena on komission tulkintaohjeen mukaan suojella nimenomaan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja osana lajin elinympäristöä ja varmistaa näiden paikkojen välinen ekologinen toimivuus (esim. kulkuyhteydet lisääntymis- ja levähdyspaikkojen välillä). Niin ikään.KHO:n oikeuskäytännön mukaan lisääntymis- ja levähdyspaikan lisäksi myös liito-oravan kulkuyhteydet tulee turvata.

Liito-oravan biologiaan liittyy oleellisesti liikkuminen pesä- ja ruokailupaikkojen välillä (koskee kaikki yksilöitä) sekä liikkuminen asuinmetsiköstä toiseen (dispersoivat nuoret, laajalla alueella liikkuvat koiraat). Liito-oravalle sopivalta lisääntymispaikalta vaaditaan myös, että se on yhteydessä muihin sopiviin lisääntymispaikkoihin latvusyhteyksien kautta, jotta paikka voidaan asuttaa uudelleen sen tyhjennyttyä. Yhdistävinä alueina voi olla paitsi varttuneen metsän kaistaleet, myös nuoret, puustoltaan yli 10 m korkeat metsät.” (Hanski, I. K. 2006. Liito-oravan pteromys volans Suomen kannan koon arviointi. Loppuraportti. Helsinki. Saatavana http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=47773&lan=fi )

Kalmun osayleiskaavassa kulkuyhteydet eivät ole turvattuja. Ne on sijoitettu metsälajiston ja liito-oravan kannalta vääriin kohtiin eli puuttomille alueille, jotka koostuvat pelloista, hakkuuaukeista ja taimikoista.

Muut seikat

Maankäyttö- ja rakennuslaissa (24 §) sanotaan, että: ”Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. ” Kalmun osayleiskaava ei edistä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kaava ei ole myöskään yleiskaavan sisältövaatimusten (MRL 39 §) mukainen. Kalmun osayleiskaavassa eivät toteudu mm. kohdat: 7) ympäristöhaittojen vähentäminen ja 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Lisäksi osayleiskaava aiheuttaa maanomistajille kohtuutonta haittaa mm. estämällä metsiensuojeluhakemukset sekä pakottamalla heitä luopumaan metsistään. Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin osin perustuvissa maakuntakaavan tavoitteissa esitetään yhtenä tavoitteena luonnonarvojen vaaliminen: ”Elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden alueiden monimuotoisuutta, uhanalaisten lajien elinympäristöjen säilymistä, luonnon biotooppien ja luonnontyyppien suojelua sekä ekologisten yhteyksien säilymistä edistetään”.

Kalmun osayleiskaavassa ei ekologisten yhteyksien toimivuutta ei ole arvioitu tavoitteiden vaatimalla tavalla. Monimuotoisen vanhan metsän suojelussa ei ole huomioitu kaavan todellisia vaikutuksia (reunavaikutus) ja vanhan metsän tuhoutumisen (10ha 30 ha:sta) merkitystä on vähätelty. Yksityisten maanomistajien tekemät rauhoitushakemuksen metsilleen on esitetty kaupungin edun vastaisiksi tarkoitushakuisen raportin avulla.

Voidaan myös todeta, ettei alueen soveltuvuutta asuinkäyttöön ole selvitetty riittävästi (MRL 1 § ja 9 §). On noussut esille, että Kalmun alueella on mitattu merkittäviä radon-kaasun pitoisuuksia. Radon-kaasun esiintymisalueilla tyypilliset pitoisuudet vaihtelevat 10 000-100 000 Bq /m3. Kalmun harjuselänteiltä on mitattu poikkeuksellisen korkeita radon-pitoisuuksia Jorma Vatsian tekemän osayleiskaavaehdotusta koskevan muistutuksen mukaan (5.3.2010): huokosilmanäytteinä metrin syvyydestä mitatut pitoisuudet ylittävän 200 000 Bq/m3. Syvemmällä pitoisuudet ovat jopa 400 000 Bq/m3

Mm. yleiskaavan sisältövaatimuksissa (MRL 39 § kohta 5) edellytetään, että yleiskaavan laatimisessa otetaan huomioon “mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön”. Maaperätutkimuksia ei ole tehty kattavasti. Maaperä saattaa uraanin lisäksi sisältää myös vaarallista arseenia.

Lisäksi Anne Kajanderin mailla kaava-alueella on vesistökohteita (lähteitä ja mahdollisia pieniä lampia 2kpl, jotka ovat näin ollessaan ovat myös metsälakikohteita), joita ei ole huomioitu luontoselvityksissä.

Yhteenveto

Päätös on MRL:n vastainen riittämättömien selvitysten, yleiskaavan sisältövaatimusten sekä maakuntakaavan huomioon ottamisen kannalta. Lisäksi päätös on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja luonnonsuojelulain vastainen. Metsätuhojen laajuutta vähätellään, ekologisten yhteyksien toimivuutta ei arvioida. Liito-oravan elinmahdollisuudet uhkaavat heikentyä.

Riihimäellä 23.02.2012

Sääntömääräinen kevätkokous pidetään 29.2. klo 18 Mäkikuja 15:ssä Riihimäellä.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat:
1) Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.
2) Hyväksytään edellisen vuoden toimintakertomus.
3) Käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastajien siitä antama lausunto
4) Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa
5) Hyväksytään edellisen vuoden toimintakertomus
6) Käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastajien siitä antama lausunto

Kahvi- ja pullatarjoilu! Tervetuloa!

Lataa pdf:nä: 2012-02-17 – Muistutus Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta

Muistutus Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta

“Koskien Riihimäen Kalmun alueen uutta asuntovaltaista aluetta Ar 819:
Hämeen liitto toteaa vastineessaan (3.10.2011) Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen esittämään mielipiteeseen (15.3.2011) seuraavaa: “Kalmun suunta ja moottoritien länsipuoli mahdollistavat kaupungin maankäytön kehittymisen kasvun edellyttämällä tavalla. Riihimäen kaupunki on ilmaissut laatimallaan osayleiskaavalla tämän tarpeen olemassaolon.”Kaupungin päätöksestä ei kuitenkaan vallitse yksimielisyys. Hanketta on kritisoitu voimakkaasti osayleiskaavaprosessin aikana. Lisäksi on meneillään kuntauudistus, joka tulee vaikuttamaan Riihimäenkin maankäyttöön ja kaavoitukseen. Kalmun alueen laajenemissuunta ei ota näitä mahdollisia muutoksia huomioon.

Kalmun alueen valinnan taustalla on kaupungin laatima kasvusuuntavertailu. Missään ei ole kuitenkaan esitetty yksiselitteisiä kriteerejä sille miksi Kalmu olisi laajenemissuuntana paras mahdollinen. Ainoastaan kaupungin omistamien maa-alueiden koko puoltaa Kalmua.

Alue on selkeästi muusta yhdyskuntarakenteesta erillään ja sen myötä tuhoutuu huomattava määrä uhanalaista lahopuuvaltaista vanhaa metsää, jota yksityiset maanomistajat haluaisivat suojella.

Alue ei toteuta maakuntakaavan strategisia tavoitteita: “Asumisen sijoituksessa tulee korostaa joukkoliikennettä tukevia, yhdyskuntataloudellisesti, ympäristönsuojelullisesti ja kulttuurisesti kestäviä ratkaisuja.”

Kalmun alueen asuntoalueen olemassaolo maakuntakaavassa tulisi arvioida uudelleen mikäli osayleiskaava kaatuu eri oikeusasteissa valitusten johdosta ja/tai kuntauudistus muuttaa kaupungin kehittämistarpeita.

Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys
Riihimäki 17.2.2012