Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen lausunto Häme-ohjelma 2018+ luonnoksesta

Evo

Häme Ohjelma 2018 -luonnos

Yleisellä tasolla haluamme kiinnittää huomiota siihen, että ohjelman läpi viitataan bio- ja kiertotalouteen, sekä robotiikkaan ja digitalisaatioon tulevaisuuden tärkeinä, maakunnan talouteen vaikuttavina teollisuudenaloina. Kyseisten termien sisältöä ei olla kuitenkaan avattu kovin konkreettisesti, mikä olisi johtopäätösten teon kannalta tärkeää.

Varsinkin biotalous sisältää arvolatauksen, joka lukijasta riippuen saattaa johtaa virheellisiin johtopäätöksiin käsitteen sisällöstä ja sen aiheuttamista seurauksista. Jos biotalous sisältää esimerkiksi neitseellisten luonnonvarojen käyttöä raaka-aineena, bio-etuliitteen sisältö muuttuu luontoa hyödyttävästä luontoa rasittavaan. Jos taas raaka-aineena on pääasiassa muun teollisuuden sivu- ja jätemateriaalivirtoja, sisältö muuttuu ekologisesti kannatettavaksi sekä hiilineutraaliuden että luonnonvarojen järkevän käytön kannalta. Biotaloudessa puuraaka-aineen hiili pitää saada sidottua ensisijaisesti pitkäkiertoisiin tuotteisin.

Ohjelmassa viitattuun malmi- ja mineraalivaroihin kohdistuvaan kiinnostukseen pitää suhtautua kriittisesti. Uusiutumattomien luonnonvarojen käytön kanssa vaakakuppiin pitää saada luontoarvojen todellinen arvo pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi kaivostoiminnan tuhoamalle metsämaalle pitää saada laskelmissa muukin arvo kuin kaadetun puun kantohinta; esimerkiksi hiilitase, virkistyskäyttö, ekosysteemipalvelut ym. Muussa tapauksessa kaivosteollisuuden aiheuttamat menetykset jätetään osittain veronmaksajien hoidettavaksi. Kustannukset ja tuotot pitää laskea riittävän pitkälle elinkaarelle, kaivostoiminta saattaa lyhyessä ajassa aiheuttaa pitkäaikaisen vahingon.

Ohjelmassa mainitaan Suomi korkean teknologian maana. Resurssitehokkuus ja luonnonvaroja säästävä teknologia ovat osa kokonaisuutta. Korkean jalostusarvon tuotteet ovat toinen näkökulma. Varsinkin biotaloudessa se pitää huomioida. Toistaiseksi tuotekehitys on tarkoittanut tehokkaampia tapoja tuottaa bulkkituotteita, esimerkiksi sellua, ja tuhlata metsävaroja siihen. Kiertotaloudessa on potentiaalia pitää materiaaleja pitkään kierrossa ja se on esimerkki innovatiivisesta tavasta ajatella materiaalivirtoja uusiksi. Sitä pitää tukea aidosti esimerkiksi koulutuksella. Korkea teknologia ja koulutuksen tukeminen pitävät Suomen myös kansainvälisesti merkittävänä vaikuttajana, jos puhutaan esimerkiksi globaaleista materiaalivirroista.

Kasvu- ja kuljetuskäytävä tulee myös usein esiin ohjelman tulevaisuuden suunnitelmissa. Tähän liittyen mainitaan myös logistiikka-alan toiminnan ja koulutuksen kehittäminen maakunnassa. Tästä syntyy helposti mielikuva, että kuljetusten ja liikenteen lisääminen olisi tavoiteltava tekijä kehityksessä. Tätä enemmän kannattaisi kuitenkin soveltaa liikenteeseen samoin kuin muihinkin resursseihin tehokkuusajattelua: resurssitehokkuus liikennekapasiteeteissä on logistiikan järkevin tavoite. Turhaa liikkumista ja liikuttelua pitäisi pystyä välttämään hiilijalanjäljen ja energiankäytön pienentämiseksi. Nykyisistä väylistä pitää pystyä saamaan paremmin tehoa irti, uudet liikenneväylät tuovat vain lisää kunnossapitokuormaa olemassa olevien rinnalle. Ehkä vanhoja väyliäkin voisi joskus poistaa ja ennallistaa.

Logistiikka liittyy myös asumisen ja hyvinvointiin liittyviin palveluihin. Joukkoliikenteen maakuntarajat ylittävät verkostot ja niiden toimivuuden takaavat järjestelmäintegraatiot voidaan toteuttaa hyvällä logistiikkasuunnittelulla. Kun tähän liitetään toimivat kevyen liikenteen ratkaisut lähitasolla, kokonaisuudesta muodostuu käytettävyydeltään houkutteleva vaihtoehto liikkumiseen. Digitalisointi olisi tässä yhteydessä oleellinen apuväline maakunnallisesti sekä maakuntarajat ylittävänä kokonaisuutena toimivan liikkumisjärjestelmän luonnissa.

Menestyksen perustaminen jatkuvan kasvun odotukseen ei ehkä ole kovin kestävä lähtökohta. Vaihtoehtoisia talousmallejakin pitäisi alkaa löytää pitkän aikavälin suunnittelussa, esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuen ja niitä hilliten. Palveluiden ja julkisen talouden pitää pystyä vastaamaan talouden kasvun tuomiin haasteisiin. Digitalisaation ja robotisaation avulla luodun toimintojen tehostumisen yhtenä tavoitteena pitäisi olla  maltillisemman kasvun mahdollistaminen ilman uhkaa hyvinvoinnille.

Smart Tavastiassa biotalouden yhteydessä puhutaan luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Samassa yhteydessä mainitaan yhteistyö Luken kanssa. Jos puhutaan metsävarojen käytöstä, Luke tilastoi lähinnä perinteisen metsätalouden kriteerien mukaisia hakkuukypsiä metsiä. Metsien käytölle pitää saada muitakin kriteereitä ja muiden käyttäjäryhmien parametreja kuin biotalousyritysten tarpeista lähteviä raaka-ainetilastoja. Biotalous tulisi olla pääasiassa muuta kuin perinteistä massapuuteollisuutta.

Smart Tavastian yhteydessä puhutaan myös digitalisaation mahdollisuuksista. Esimerkkejä digitalisaatiolla tuotettavista hyödyistä pitää konkretisoida ohjelmassa. Digitalisaatio on lähinnä prosessien järkevöittämistä, eikä itseisarvoisesti kaiken toiminnan siirtämistä internettiin ja teknisten apuvälineiden käyttöä. Kuntatasolla digitalisaatio voi tarkoittaa toimialat lävistävien, asukkaan elinkaareen liittyvien toimintojen sujuvoittamista niin, että tarve asioida samaan asiaan liittyen monien eri virkamiesten kanssa vähenee (esim rakennuslupa).

Digitalisaatio ja robotisaatio menevät helposti sekaisin. Pitäisi selkeyttää, että digitalisaatio tarkoittaa lähinnä prosessien kehittämistä, ja robotisaatio toistuvien, koneellisten tai ohjelmallisten toimenpiteiden automatisointia. Kyse ei ole tablettien ja nettiyhteyksien tarjoamisesta kansalaisille ja vanhusten hoidon siirrosta robottityöntekijöille.

Kiertotalouden yhteydessä mainitaan tavoitteena olevan sosiaalisen ja ekologisen arvonlisäyksen. Samassa yhteydessä viitataan maakunnan runsaisiin uusiutuviin luonnonvaroihin ja puhtaaseen luontoon. Uusiutuvilla luonnonvaroilla tarkoitetaan varmaankin lähinnä metsiä, joita pidetään sopivana raaka-aineena puhtaalle biotaloudelle. Tässä kohtaa pitäisi luoda selvät kriteerit kestävän käytön rajoista, sekä oikeudenmukaisista parametreista, joilla arvonlisäystä lasketaan niin sosiaalisesti, ekologisesti kuin taloudellisestikin usean eri toimijan kannalta.

Viittaus uusiutuvan energian lisäämiseenkään ei saa tarkoittaa pelkästään puun polton lisäämistä. Uusiutuvan energian kohdalla innovaatiomahdollisuudet ovat laajat. Kehitystä ei pitäisi rajata pelkästään aurinkoon, tuuleen ja puuhun.

Ohjelma tähtää kehitykseen ja innovaatioihin koulutuksen kautta, yhteistyössä elinkeinojen kanssa. Koulutusta ei pitäisi liikaa ohjata elinkeinoelämästä, vaan sitä pitäisi kehittää ensisijaisesti maakunnan strategisista lähtökohdista lähtien. Elinkeinoelämän lyhytjänteisyys voi vesittää pitkällä tähtäimellä tavoitellut hyödyt ja tavoitteet.

Hyvinvointiosiossa panostetaan Hämeen ainutlaatuiseen luontoympäristöön. Muissa osioissa luodaan paineita luonnonvarojen käytölle teollisessa toiminnassa. Ohjelmassa on varottava siiloutumista eri toimintoihin kohdistuvien osioiden sisään. Kokonaisuus pitää tasapainottaa strategisten prioriteettien mukaan ja pyrittävä pitkäjänteisiin kehityshankkeisiin. Digitalisaation avulla voidaan varmistaa, että kommunikaatio osa-alueiden välillä toimii, ja että hankkeiden tuloksia voidaan mitata. Ilman mittausta ei voida varmistaa, että ollaan menossa haluttuun suuntaan kaikilla alueilla. Luonnonvarojen käyttösuunnitelmiin liittyen luonto itsessään pitää säilyttää uskottavana vaikuttajana päätöksissä.

Merkittävä puute ohjelmassa on metsävarojen puuttuminen omana kohtanaan ympäristöselostuksesta. Vesi, luonto, ilma ja maisema ovat omina kohtinaan, mutta metsä kätkeytyy ylätason käsitteiden taakse. Metsä on kuitenkin ohjelmassa tärkeässä roolissa talouden, hyvinvoinnin ja viihtyvyyden kannalta. Metsä olisi syytä ottaa ympäristöselostukseen omaksi kohdakseen ja tuoda esiin, mitä vaikutuksia metsävaroihin liittyvät tavoitteet käytännön tasolla tuovat.


Arkiston vastaavat:

Mielipide Riihimäen viheralueohjelmasta 2015-2035,
Lausunto Riihimäen metsäsuunnitelmista,
Lausunto: Oitti, Puujoen puutarhakylän ranta-asemakaavan muutos ja laajennus,
Lausunto Kalmun osayleiskaavaehdotuksesta (10.11.2009)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

RIIHIMÄEN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS on Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys ja kuuluu Uudenmaan piiriin. Yhdistys toimii Riihimäellä ja Hausjärvellä. >>Jäsenkirjeet >>Toimintasuunnitelma 2016 >>Säännöt

Arkisto