Puheenjohtajan palsta

Suomessa viileää, Euroopassa hikoillaan

Vantaa

Kesä alkaa olla lopuillaan. Vielä jännitetään saako ’Luciferin häntä’ heilautettua Suomeen muutaman hellepäivän vai pelkästään ukkosmyrskyjä. Kylmä kesä on koetellut joitakin luontokappaleita, esimerkiksi pääskyjen poikaset ovat olleet kovilla hyönteisravinnon puutteessa. Muutoin luonto on tuntunut viihtyvän viileässä. Metsät kasvavat rehevinä, viljakasvustot ovat tuuheita, ja satoennusteet hyviä, jos se saadaan korjattua. Metsämarjoja tulee kohtalaisesti ja sienikausi on alkanut lupaavasti.

Eurooppaa koettelee ennätyshelteet ja niiden ennustetaan vielä pahenevan tulevaisuudessa. Lomailijoille se saattaa sopia, mutta paikallisten asukkaiden, sekä ihmisten että eläinten sietokyky alkaa loppua. Ilmastonmuutos alkaa näyttää voimansa ja vaikutuksensa  päivittäiseen elämään. Kasvihuonekaasujen vähentämiseen kannattaa suhtautua entistä vakavammin, huomioida se omissa toimenpiteissä ja vaatia sitä julkishallinnolta sekä liike-elämältä. Paras tapa vaikuttaa on oma kulutus, jota voi vähentää ja kohdistaa se hiilineutraaleihin vaihtoehtoihin.

Biotalous

Suomen talous on ollut viime aikoina vaikeuksissa. Nyt käänne parempaan alkaa häämöttää, mutta talousongelmien varjolla on saatu ajettua läpi monia luontoa rasittavia uudistuksia. Näistä ehkä eniten esillä on ollut panostaminen biotalouteen ja kovat odotukset sen tuomista hyödyistä talouteen ja työllisyyteen.

Biotalous ei sinänsä ole hyvä eikä huono asia, mutta jos se toteutuu nykyisenkaltaisena metsien käytön massiivisena lisäämisenä, se aiheuttaa metsäluonnolle kestämättömän tilanteen. Biotaloussektori mainostaa, että metsiä käsitellään 2,5% vuodessa, mikä kuulostaa vähäiseltä. Käytännössä se tarkoittaa kuitenkin, että metsät ovat harvennuksen kohteena 40-vuotiaina ja ne päätehakataan 80-vuotiaina. Käytännössä siis kaikki metsät ovat jatkuvasti toipumassa jonkinlaisesta käsittelystä ja vanhaa metsää on vain suojelualueilla.

Biotaloussektori puhuu monimuotoisesta metsänhoidosta, mutta suunnitelmissa monimuotoisuus toteutuu vain metsien uusimisessa monilajisena. Jos vanhojen metsien osuutta ei lisätä ja kiertoaikaa pidennetä, monimuotoisesta metsänhoidosta ei voida puhua. Käytännössä tämä näkyy jo nyt metsäyhtiöiden ja suurmetsänomistajien uudistushakkuissa: jättöpuita jätetään vain nimeksi ja metsälakikohteista ei välitetä tai ne toteutetaan niin, että niiden merkitys häviää. Metsäsektorin on parannettava standardejaan, jotta kaikkien osapuolten tarpeet huomioidaan, ei pelkästään sellunkeittäjien.

Valtuusto

Uusi valtuusto on aloittamassa työtään. Kunnallisvaalien tulos näyttää luonnonsuojelullisista näkökulmista aiempia kausia paremmalta; vihreät lisäsi kannatustaan, ja muiltakin puolueilta on tuotu luontoarvoja esiin.

Luonnonsuojeluyhdistys on ottanut  paikallisiksi kuntateemoikseen muutaman kohteen, joihin panostetaan, ja joita tuodaan esiin kuntapäättäjien suuntaan:

  • kaupunginmetsien hoito: hoidossa on huomioitava kaikkien kaupunkilaisten käyttötarpeet, myös virkistys ja maisema-arvot
  • vanhimpien metsien suojelu: Suojelu on kuntien vastuulla. Riihimäellä vanhoja, yli 100v metsiä on jäljellä alle 2%
  • julkisen liikenteen kehittäminen: Tehokas tapa vaikuttaa hiilijalanjälkeen on satsata julkiseen liikenteeseen ja parantaa sen saavutettavuutta kevyen liikenteen avulla

Kosteikkopolku

Peltosaaren kosteikkopolun pitkospuut ovat päässeet huonoon kuntoon. Pitkosten uusimisprojektissa on käynnistetty mielenkiintoinen yhteistoimintaoperaatio kaupungin, Hyrian ja luonnonsuojeluyhdistyksen kesken. Operaation on suunnitellut ja sitä ohjaa yhdistys. Toteutus tehdään Hyrian nuorisolinjan työssäoppimisena. Materiaalit ja kevyttä konevoimaa saadaan kaupungilta. Yleishyödyllisiin kohteisiin tällainen malli vaikuttaisi oikein lupaavalta. Pitkospuiden avaamista päästäänkin varmaan juhlistamaan Suomi 100 –hengessä syyskuun aikana

Syksy -17

Torstaikävelykausi alkaa olla lopuillaan, mutta yhdistyksellä on vielä pari tapahtumaa jäljellä syyskaudella. Asematapahtumaan 10.9 osallistutaan sieni- ja sammalnäyttelyllä. Samalla esitellään yhdistyksen toimintaa. Viimeinen torstaikävely on Hatlamminmäkeen suunnistava sieniretki 14.9. Todennäköisesti loppusyksyn pimeinä iltoina järjestetään vielä metsämieli –tapahtuma lyhtyjen ja kynttilöiden tunnelmissa.

Näistä lisää nettisivuillamme sekä somessa.

Tunnelmallista syksyä luonnon valmistuessa talvilepoon!

 

Harri Heinonen

RLSY, puheenjohtaja


Arkiston vastaavat:

Puheenjohtajan palsta,
Metsien monet arvot,
Näkökulmia luonnonsuojeluun,
Suuri metsähuijaus

Subscribe / Share

Article by Harri

Authors bio is coming up shortly.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

RIIHIMÄEN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS on Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys ja kuuluu Uudenmaan piiriin. Yhdistys toimii Riihimäellä ja Hausjärvellä. >>Jäsenkirjeet >>Toimintasuunnitelma 2016 >>Säännöt

Arkisto