Mielipide Riihimäen viheralueohjelmasta 2015-2035

Warning: ksort() expects parameter 1 to be array, object given in /home/np53546/domains/rsly.net/public_html/wordpress/wp-content/plugins/yet-another-related-posts-plugin/includes.php on line 395

Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n

mielipide Riihimäen viheralueohjelmasta 2015-2035

Tekniikan ja ympäristön kirjaamo

tekniikka@riihimaki.fi

Riihimäen viheralueohjelma on monipuolinen. Yhdistys haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota seuraaviin kohtiin:

Viheralueiden saavutettavuus, sanalisäys:” Lisäksi viheralueohjelman avulla on tarkoitus vahvistaa viheralueverkostoa, viheralueiden määrää, laatua, mitoitusta ja määrittää niiden saavutettavuutta.”

Tiivistämisestä turvaamiseen

Kappale ”Viheralueohjelma painottuu asemakaavoitetuilla alueilla kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen sekä kaupunkirakenteen tiivistämistarpeeseen ” on ristiriitainen. Viheralueohjelman tavoitteena ei tule olla viheralueiden pienentämiseen ja tiivistämiseen, vaan turvata ja kehittää nykyisiä viheralueita elinvoimaisina ja hankkia tai muodostaa lisää viheralueita asutuksen kasvaessa. Kaupunkirakenteessa viheralueiden merkitystä tulisi nostaa. Vrt. professori Kalevi Korpelan tutkimukset ja Argumenta-hanke, jonka toimenpideohjelma käsittelee viheralueiden käyttöä ja riittävyyttä. ( www.helda.helsinki.fi/handle/10138/153461 ).

Mikäli tiivistämistarve mainitaan, tulisi lisätä ”luontoarvot säilyttäen”. Kaupungin toimintakertomuksessa on jo mainittu, että kaupungin kehittämisessä ovat keskeisiä viheralueiden turvaaminen ja ekologisen kestävyyden huomioiden. Kaupunkirakenteen tiivistäminen tulee tehdä luontoarvot säilyttäen.

Tiivistämistä on jo Riihimäellä ylimitoitettu ja toteutettu rakentamista kaavoitettuun puistoon ja arvokkaille viheralueille. Siitä on ollut seurauksena lukuisia oikeusprosesseja. Mm. Uramon metsän, Räätykänmäen metsän ja Tienhaaran alueiden suunnittelussa asukkaiden mielipiteitä ja tarpeita ei ole otettu huomioon. Tällaisilla kaavamuutoksilla on heikentävää vaikutusta myös päiväkotien ja koulujen lähimetsien hyötykäyttöön.

Ohjelmalla ohjaavuutta myös taajamametsänhoitoon

Viheralueohjelmaan sisältyy myös taajamametsiä. Viheralueohjelmalla tulisi olla ohjaavuutta suhteessa kaupungin omien metsien (415 ha) hoitoon. Viheralueohjelmassa olisi syytä merkitä kaupungin omistamien metsien sijainti kartalle. Jatkosuosituksissa esitetään metsänhoitosuunnitelman laatimista (s. 16) virkistyksen näkökulmasta. Lause tulisi muuttaa muotoon ”virkistyksen ja luontoarvojen näkökulmasta”.

Huomattavaa on, että Kirjauksen metsä on tällä hetkellä isoin luonnontilaisen kaltainen metsäalue, jota ei tulisi kaavoittaa asumiselle enää lisää.

Selvitykseen liitetty karttakuva viheralueiden saavutettavuudesta 300 metrin säteellä antaa virheellisen kuvan asukkaiden virkistyskäytön näkökulmasta. Mukaan tulisi liittää kartta, jossa radan vaikutus on huomioitu.

Ympäristötaiteen sisällyttäminen suunnitelmaan on hyvä asia. Ympäristötaiteen tuottamisessa olisi hyvä hyödyntää paikallista osaamista ja luontoympäristöä, vrt. Tienhaaran metsikköön toteutetut elämykselliset pääsiäispolut ja joulupolut lapsiperheille.

Lisäys: Viidenneksi Peltosaaren virkistyskeidas ulkoilun ydinalueisiin

Yhdistys esittää Peltosaaren laajaa kokonaisuutta eli kosteikkopuistoa, liikuntapuistoa ja Bad Segebergin puistoa vesiaiheineen, palstaviljelypaikkoineen ja auringonkukkapeltoineen kokonaisuutena tärkeiden ulkoilun ydinalueiden joukkoon Vahteriston, Hatlamminsuon, Riutan ja Sammalistonsuon lisäksi omaleimaisena keskustakohteena.

Peltosaaren kosteikkopuisto on sijainniltaan ja monimuotoisuudeltaan ainutlaatuinen Suomessa. Alueella kulkee jo luontopolku pitkospuineen, joka vaatisi kunnostusta ja uusia opasteita. Kosteikkopuisto kannattaisi liittää edustavasti muuhun liikuntapuistoon. Monipuolisen luonto- ja ulkoilukohteen arvoa lisäisi, jos muodostettaisiin opastettu houkutteleva ympyräreitti ympäri Peltosaaren virkistyskeidasta. Alueelle yleiskaavaluonnokseen merkitty rakentaminen kosteikkopuistoa pienentävästi tulee poistaa.

Varuskunnan paahdealue huomioitava

Varuskunnalta vapautuvan ampumarata-alueen tulevaa käyttöä suunniteltaessa olisi huomioitava vanha metsä ja paahdealue. Luontoselvityksiä tulee täydentää mm. vaarantuneen palosirkan osalta. Alueella on havaittu vanhan metsän lintulajistoa, mm. idänuunilintu ja pyy.

Hatlamminmäki ja Lempivaara retkeilyreitistöön

Hatlamminsuon alueen kehittämisessä tulisi olla yhteistyössä Hausjärven kunnan kanssa, ja laatia Hatlamminsuon reunametsää kiertävä opastettu ulkoilureitti, joka ulottuisi Hatlamminmäelle. Reitistön laajennus vaatisi ulkoilureittisuunnitelman ja maanomistuksen selvittämisen. Kiskon majalta tulisi myös muodostaa reitti läheiselle Lempivaaran matkailualueelle. Reittisuunnitelmaan olisi mahdollista hakea EU-hanketukea.

Ulkoilun ydinalueiden keskeiset kehittämistarpeissa on mainittu vetovoimaisuuden parantaminen; mm. mai-seman ja luonnon ominaispiirteiden korostaminen sekä kohteisiin liittyvien teemojen , lisäys: sekä luonto-arvojen, erityispiirteiden löytäminen ja vahvistaminen.

Paalijärven alue laajemmaksi

Retkeilyalueista puuttuu maininta Paalijärven alueesta, jota olisi tärkeä kehittää. Paalijärvelle tulisi saada kunnollinen luontopolkureitti, kun alueella on jo lintutorni. Alueelle voisi lisätä luonnosta kertovia opasteita ja laajentaa reittiä myös tien toiselle puolelle ympyräreitiksi, osittain Hämeen Ilvesreitin pohjaa hyödyntäen. Alueen kehittämistä helpottaisi, jos kaupunki laajentaisi nykyistä virkistysaluetta maanostolla ja kohentaisi parkkipaikkaa. Paalijärvi on lähin kevyen liikenteen käyttäjillekin helposti saavutettava luonto- ja virkistyskohde.

Tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat

LUMOS-kohteet on ainoastaan mainittu lukumäärinä. LUMO-tavoitteet huomioiden erityisen kattava tietopohja pitäisi olla etenkin niiltä alueilta, jonne tiivistämistä sekä kaupunkirakenteen lievää tai vähemmän lievää levittäytymistä ohjataan.

Kaupunki voisi laatia METSO-kohteiden laajentamisselvityksen. Raportissa on mainittu pelkästään nykyiset METSO-kohteet.

Liito-oravaselvityksiä tulisi uusia, sillä moni alue on saattanut maankäyttömuutosten takia edellisen selvityksen jälkeen tyhjentyä. Sama uusimistarve koskee myös muita direktiivilajeja.

Uusi suojelualue Kokkoon

Yhdistys toivoo, että yhdistyksen kuntalaisaloite Kokon puiston luonnonsuojelualueen muodostamisesta kaupungin maalle toteutetaan ja huomioidaan viheralueohjelmassa (liite).

Jatkosuosituksiin tulisi myös lisätä, että kaupunki pyrkii jatkossa hankkimaan luonto- ja virkistysarvoiltaan arvokkaita yksityisomisteisia alueita omistukseensa niiden arvojen takaamiseksi.

Lisäys termistöön: hallittu hoitamattomuus

Viherpuutarhuriliiton hoitosuosituksissa moniin hoitoluokkiin liittyvät hyvin intensiiviset hoitosuositukset tiheällä hoitovälillä ovat mahdottomia kuntatalouden kannalta. Ne ovat ristiriidassa monen Riihimäen viheralueohjelman päätavoitteen sekä Riihimäen strategian kanssa.

Hoitoluokituksen tarkistamisessa olisi syytä lisätä esitettyihin luokittelukriteereihin (toiminnalliset, kaupunkikuvalliset ja historiallinen merkitys) myös luontoarvot.

Luonnon monimuotoisuutta tulisi vaalia etenkin kaupungin omistamilla alueilla. Hallitun luonnontilan/hoitamattomuuden käytännöillä säilytettävien ja kehitettävien metsäalueiden määrittely olisi myös tarpeen.

Hallittu hoitamattomuus-termi pitäisi lisätä loppuosan termistöön.

Hallittu hoitamattomuus tarkoittaa sitä, että osan metsäalueesta annetaan kehittyä ilman metsänhoitotoimia, mutta omaisuuden ja turvallisuuden kannalta perustellut täsmähoidot toteutetaan esimerkiksi tonttien, teiden ja ulkoilureittien varrella. Hallitulla hoitamattomuudella pyritään varmistamaan se, että viheralueverkostossa säilyy myös mahdollisimman luonnontilaisia alueita ja alueen osia, jolloin myös vaativien lajien säilyminen on mahdollista.

Tarkistuksia mitoituksiin

Keskuspuistojen kokoluokka (s. 17) Riihimäellä voisi olla alempi kuin 50-150 hehtaaria, esimerkiksi 30 tai 40 hehtaaria. Keskuspuistojen määritelmä tulisi tarkentaa.

Viherkäytäviin esitetty minimileveys 30 metriä eli yhden puun mitta on liian pieni. Reunavaikutukset kaventavat käytävää.

Luonnonsuojeluyhdistys olisi kiinnostunut osallistumaan viheralueohjelman toteutumista seurantaan erikseen perustettavaan ohjausryhmää.

Riihimäellä 20.5.2015

Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry

/co Tarja Heikkonen

Asepajankatu 4

11100 Riihimäki

p. 044 9898 191044 9898 191

heikkonen.tarja(at)gmail.com

Liite: Kokonpuiston suojelualue-esitys, jätetty kuntalaisaloitteena 21.5.2015 Riihimäen kaupungille


Arkiston vastaavat:

Muistutus Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta,
Vihervuotta,
Lausunto Riihimäen metsäsuunnitelmista,
Muistutus/mielipide Ympäristölupahakemuksesta, Hakija Ekokem Oy

Subscribe / Share

Article by Luonnonsuojeluyhdistys

Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys
Luonnonsuojeluyhdistys tagged this post with: , , , Read 149 articles by

Comments are closed

RIIHIMÄEN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS on Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys ja kuuluu Uudenmaan piiriin. Yhdistys toimii Riihimäellä ja Hausjärvellä. >>Jäsenkirjeet >>Toimintasuunnitelma 2016 >>Säännöt

Arkisto