Keväällä ja alkukesällä kannattaa lähteä sienimetsään

Warning: ksort() expects parameter 1 to be array, object given in /home/np53546/domains/rsly.net/public_html/wordpress/wp-content/plugins/yet-another-related-posts-plugin/includes.php on line 395

Kaunomaljakas on tämän kevään yllättäjä. Kuva: Martti Rajamäki

Moni mieltää sienet lähes pelkästään syksyisin itiöemiä kasvattaviksi eikä huomaa lähteä keväällä kummastelemaan lajikirjoa. Keväisessä luonnossa valtaosa löydettävistä sienistä on kotelosieniä kuten tunnetuin ruokasieni, korvasieni. Jonkin verran löytää kuitenkin myös helttasieniä kuten pikkuruisia mutta syötäviä käpynahikkaita. Keväisin huomaa helposti kuinka erimuotoisia- ja värisiä kotelosieniä metsissämme kasvaakaan. Suurin osa keväisistä kotelosienistä kasvattaa erilaisia maljoja tai pikareita, joista eritoten punamaljakas (Sarcoscypha austriaca) järvenrantametsissä runsaana kasvaessaan herättää monissa ihmetystä. Toinen eritoten tänä keväänä monissa ihastelua aiheuttanut laji on kaunomaljakas (Caloscypha fulgens). Jostain syystä laji on nostanut tänä keväänä monissa paikoin erittäin paljon sini-oransseja maljojaan maan pinnalle.

Ruokasieniä on toki keväällä niukasti, mutta Kanta-Hämeessä voi melko helposti löytää ainakin kolme korvasienilajia sekä kartiohuhtasieniä. Tutuin korvasieni on korvasieni (Gyromitra esculenta). Rehevämmissä paikoissa voi löytää vaaleampia ja vähäpoimuisempia lehtokorvasieniä (Gyromitra gigas), joilla lakki ei ulotu jalkaan asti. Kolmas melko helposti löydettävä korvasienilaji on laakakorvasieni (Discina ancilis), joka on kuitenkin maljamainen, mutta silti korvasienen tapaan ryppyinen. Kaikki edellä mainitut lajit tulee käsitellä korvasienen tapaan eli keittää kahteen kertaan runsaassa vedessä (1 osa sieniä, 3 osaa vettä) vähintään viisi minuuttia ja huuhdella keittokertojen välillä runsaassa vedessä. Keitinvesi tulee heittää välillä pois. Esikäsittely on todella tarpeen, sillä ainakin korvasieni on ilman keittämistä hyvin myrkyllinen.


Lehtokorvasieni viihtyy rehevillä paikoilla. Sieni tulee käsitellä korvasienen tapaan. Kuva: Martti Rajamäki

Korvasienten sato vaihtelee melko paljon riippuen etenkin kosteusoloista, mutta vaihtelu ei ole niin voimakasta kuin on yleiseksi mainitulla myrkyttömällä kartiohuhtasienellä (Morchella elata). Muutama vuosi sitten lajilla oli hyvä vuosi ja löysin lajia vähällä etsimisellä kahdesta eri paikasta ja jotkut löysivät myös harvinaista pallohuhtasientä (Morchella esculenta). Parina viime vuonna en ole löytänyt kartiohuhtasientä ollenkaan, mutta tänä keväänä lajia on taas löytynyt aktiivisella sienestämisellä kymmenkunta itiöemää. Yksi etsimisen arvoinen laji on lisäksi poimukellomörsky (Ptychoverpa bohemica), jota onnekkaat voivat löytää muun muassa multavista lehtimetsistä. Nämä lajit voi käyttää ilman keittämistä ja kartiohuhtasientä voi syödä ”graavinakin”, mutta suositeltavinta on kypsentää sienet ensin.


Kartiohuhtasieni on oikullinen ja haluttu keväinen ruokasieni. Kuva: Martti Rajamäki


Arkiston vastaavat:

Koululaisten linturalli ke 21.1,
Jos sieneen haluat mennä nyt…,
Kiilopään alueen lintujen ja vähän nisäkkäidenkin kannoista,
Mervi Vainio: Muutonseurantaretki Sammalistonsuolla

Comments are closed

RIIHIMÄEN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS on Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys ja kuuluu Uudenmaan piiriin. Yhdistys toimii Riihimäellä ja Hausjärvellä. >>Jäsenkirjeet >>Toimintasuunnitelma 2016 >>Säännöt

Arkisto

Viimeisimmät kommentit