Pohjanlumme voitti kauneuskisan

Paalijärven torstaikävelyssä 2.8.2012 yleisöäänestyksen rantakasvien kauneuskisassa voitti valkoinen lumpeenkukka eli tarkemmin pohjanlumme (Nymphaea candida) kuudella äänellä.
Äänestys oli tosin tiukka, sillä äänen päähän pääsivät sekä rantakukka että huopaohdake. Ulpukka jäi neljännelle sijalle. Muut äänet hajaantuivat eri kasveille.
Pohjanlumme on Suomen yleisin lummelaji, ja kuuluu voimakkaasti likaantuneen veden ilmentäjäkasveihin. Se on siten rehevöitymisen merkki. Kukat ovat avoinna aurinkoisilla ilmoilla. Muut lummelajit kuten isolumme ja suomenlumme ovat vaateliaampia kasvupaikoiltaan. Lumpeet eroavat hivenen kukkien koon ja lehtien muodon mukaan, ja myös risteytyvät keskenään.
Leikkimieliseen kisaan osallistuivat sekä lapset että vanhemmat. Retkeä vetivät luonnonsuojeluyhdistyksestä ”Nuuskamuikkunen” Tarja Heikkonen ja Tanja Siimessalmi.

Tapahtuma oli yleisömenestys, sillä mukana oli peräti 50 henkilöä. Parkkipaikka kävi ahtaaksi, ja olipa muutama tullut paikalle soutuveneelläkin.
Mesiangervoviidakko rantametsikössä oli monelle uusi kokemus, samoin kameraleikki, puhumattakaan kasvien missikisoista.
Kalojakin päästiin tutkimaan. Ranta-asukas Matti Turtola esitteli komeaa suutaria, ohessa myös pikkusärkiä ja ahvenia. Järvellä kalasteli puolestaan kuikka.
Järven tilasta kertoi Paalijärven suojeluyhdistyksestä Tapani Kohonen. Paalijärven veden laatu on nykyisellään joko tyydyttävä tai välttävä. Tänä kesänä sinilevä on toistaiseksi pysynyt poissa
Järven umpeenkasvua ja rehevöitymistä on yritetty hillitä monin konstein, viimeksi kalastamalla erikoiskatiskalla särkikaloja, suutareita ja ruutanoita. Nyt tutkitaan vaihtoehtoja vaikuttaa ojitetulta Kunaussuolta tuleviin ravinnevalumiin. Paalijärven suurimmat kuormitusojat on tutkittu jo vuosien saatossa. Nyt pitäisi ohjata räätälöityä tukea tukea ja avustaa kosteikkojen rakentamisessa.
Retken kruunasi riihilatulaisten tarjoamat nokipannukahvit ja makkaranpaistonuotio, josta suuret kiitokset.

Paalijärvi lukeutuu Riihimäen arvokkaisiin luontokohteisiin. Etelärannan kasvillisuutta on esitelty kaupungin tuoreessa kasvillisuusraportissa. Uimarannan hietikolla näkyykin harvinainen hernesara-yhdyskunta ja erikoista on sekin, että vieressä kasvaa pyöreälehtikihokkia. Muina lajeina esiintyy mm. pikkulaukkua, silmäruohoa ja rantavihvilää.

Esittelyn netissä ansaitsisi myös Paalijärven linnusto, jota on viimeksi tutkittu 2001. Liito-oravareviireitäkin rantamaisemista löytyy. Linturetkikohteena järvi on parhaimmillaan keväällä ja syysmuuton aikaan.
Paalijärven lintutorniin johtavat pitkospuut ovat kärsineet kevättulvista, ja ne kunnostetaan tänä kesänä.

Rannan luontopolkutauluista on luovuttu, sen sijaan uimarannalla on opastaulu. Opastus kaipaisi tuekseen netistä tulostettavia uusittuja opastekstejä kaupungin nettisivulle.
Paikka on oivallinen retkeilykohde nuotiokatoksen kera. Paalijärven uimarannan parkkipaikkaa vastapäätä lähtee myös maastoon merkitty uusi Riihimäen osuus Hämeen Ilvesreitistä. Kartta löytyy www.luontoonhame.fi -sivulta.

Tarja Heikkonen

Subscribe / Share

Article by Tarja

Authors bio is coming up shortly.

Comments are closed

RIIHIMÄEN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS on Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys ja kuuluu Uudenmaan piiriin. Yhdistys toimii Riihimäellä ja Hausjärvellä. >>Jäsenkirjeet >>Toimintasuunnitelma 2016 >>Säännöt

Arkisto