Kevät on kiihkeää aikaa kaloillakin

Toutaimen nousujokea. Kuva: Martti Rajamäki

Menneinä päivinä olen hieman havainnoinut kalojen keväisiä liikehdintöjä, sekä hauen että monelle tuntemattoman kenties meidän mystisimmän särkikalan toutaimen kututapahtumia. Hauet kutevat monessa paikassa, niille riittää aivan pieni rantaluhtakin ja tänä vuonna hauelle sopivia kutupaikkoja on korkean veden takia monissa paikoissa. Itse olen seurannut hauen kutua Lopen Kaartjärvellä yllätyksekseni aivan mökkirannassa, missä joskus taannoin kutivat särjetkin. Alueella kasvaa esim. luhtarölliä, suoputkea, vesisaraa, vehkaa ja viiltosaraa. Haukia ampaisee tässä paikassa aivan jaloista pakoon ja kauempana näkee tämän Suomen petomaisimman kalan kututouhujakin. Haukikoiraat lähtevät ensikudulle yleensä 2-4 – vuotiaina ja naaraat 3-4 – vuotiaina, mutta on tavattu peräti yksivuotias sukukypsä koiras. Eli hauet kutevat jo sangen nuorina. Samassa paikassa saattaa tavata mateen poikasia näihin aikoihin, sillä jääpeitteen alla tapahtuvan kudun jälkeen mätimunista kuoriutuvat poikaset kulkeutuvat esimerkiksi rantaluhdille.

Toutain on kenties Suomen kiehtovimpia kaloja, sillä sitä esiintyi alkuperäisenä vain Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöissä sekä Suomenlahdessa. Toutain on ollut Suomessa lähellä sukupuuttoa 1900-luvun lopulla ja sitä esiintyi 1980-luvulla vain Kokemäenjoen vesistössä. Toutaimen tuomioksi koitui samat tekijät kuin lohikaloilla eli vesien patoaminen ja vesien pilaaminen. Toutaimella varmasti yksi tekijä, joka pahensi sen tilannetta erittäin uhanalaiseksi 1900-luvun lopulla, oli myös vanhana lisääntyminen. Kudulla järvistä jokiin ensikertaa nousevat toutaimet ovat vähintään viisi vuotta vanhoja ja 50 cm pitkiä. Itse olen havainnoinut kalojen tulevan kutupuuhiin Kernaalanjärven sivujokiin juuri jäidenlähdön jälkeen salakan perässä. En ole itse varsinaista kutua havainnut, mutta se tapahtuu sammalta kasvavalle sora- tai kivikkopohjalle yöllä. Toutaimen mielenkiintoa lisää se, että sen kutuaika on todella lyhyt, käsittääkseni lyhyimmillään vain muutama päivä tietenkin säistä riippuen. Toutain on ehta petokala, mikä on harvinaista kotoisissa särkikaloissamme, sillä oikeastaan se on ainoa pääasiassa kaloja syövä särkikalamme. Toki esimerkiksi iso turpa ja säynekin syövät muita kaloja ravinnoksi. Itselleni toutain on aina merkinnyt jotain todella mystistä, mutta myös aliarvostettua lohen kaltaista särkikalaa.

Tähän aikaan eli huhti-toukokuun vaihteessa kutevat pääasiassa myös kiiski, kuore, liejutokko, nahkiainen, ahven, piikkisimppu, seipi, silakka, särki ja säyne.

Lähde: Hannu Lehtonen: Iso kalakirja, Ahvenesta vimpaan: WSOY 2003

Subscribe / Share

Article by Martti

Authors bio is coming up shortly.
Martti tagged this post with: , , , , , , , , , , , Read 27 articles by

Comments are closed

RIIHIMÄEN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS on Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys ja kuuluu Uudenmaan piiriin. Yhdistys toimii Riihimäellä ja Hausjärvellä. >>Jäsenkirjeet >>Toimintasuunnitelma 2016 >>Säännöt

Arkisto