Uhanalaisten taimenien kutu ulottuu jo Vantaanjoen latvavesille

Warning: ksort() expects parameter 1 to be array, object given in /home/np53546/domains/rsly.net/public_html/wordpress/wp-content/plugins/yet-another-related-posts-plugin/includes.php on line 395

Vantaanjoella tehtiin tänä syksynä paljon taimenien kutuhavaintoja. Äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu meritaimen nousee nyt yli 80 kilometrin päähän merestä, eli noin Hyvinkään korkeudelle.

Vantaanjoen suojelu tuottaa tulosta ja toimia kannattaa tehostaa. Tämä kävi ilmi SLL:n Uudenmaan piirin ja Virtavesien hoitoyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa 10.11.

Yli 60-senttinen meritaimen Vantaanjoella. Kuva: Kari Stenholm

Oli ilo seurata myös videokuvaa Vantaanjoella kutevista yli 60-senttisistä taimenista. Tarkkaa paikkaa ei kerrota, koska salakalastus veisi muuten taimenet ennen kuin ne ehtivät kutea. Se olisi uhanalaiselle lajille ikävä loppu.

Yläjuoksulla kutevia meritaimenia nähtiin viimeksi 2006-2008 jokunen. Vuosina 2009 ja 2010 ei havaittu. Nyt kutusoraikkojen kunnostus ja nousuesteiden poistaminen tuottaa tulosta, jos muut ongelmat eivät tee poikastuotantoa tyhjäksi. Vantaanjokeen meritaimenten poikasistutukset on jo lopetettu, kun kanta näyttää lisääntyvän luonnostaan,

Uhkia edelleen riittää. Yläjuoksulla jätevedet lisäävät ravinnekuormitusta, joka kuluttaa happea. Jätevedet voivat aiheuttaa kalakuolemia ja myös pohjaeliöstön kuolemia. Jos Kurkisuon turvetuotantohanke toteutuisi, taimenen kutu peittyisi valumavesien mukana tuleviin kiintoaineisiin ja niiden aiheuttamaan leväliejuun.

Maatalouden ravinnepäästöjä pitäisi myös saada suojavyöhykkeitä lisäämällä vähenemään. Uusi maatalosohjelmakausi alkaa 2014, eli siihen asti mennään vanhoilla vaivaisilla ympäristötukimuodoilla.

Riihimäen jätevedenpuhdistamon remontti on tietysti Riihimäen kaupungin työsarkaa, samoin muunkin rakentamisen säätely niin, ettei joki lisää kuormitu.

Kansalaisjärjestöt voivat vahtia puhdistamojen toimintaa, kun puhdistamojen ympäristöluvista päätetään. Tiukennuksia tarvitaan.

Uhanalaisen meritaimenen suojelu pitäisi olla myös kalastajien ykkösasia. Kutuaikana rasvaeväistä meritaimenta ei saisi ollenkaan kalastaa. Vantaanjoella muutamin paikoin on jo kielto 15.11. asti, sitä ei vain tarpeeksi valvota.

Vantaanjoen suulla pitäisi kieltää verkkokalastus kokonaan kutuaikaan. Taimenet joutuvat nousemaan kapeasta kohdasta.

Vuosi 2012 on luonnonsuojeluliitossa vesiensuojeluvuosi. Vantaanjoen liittäminen valtioneuvoston päätöksellä Naturaan olisi tärkeää kipin kapin, jo uhanalaisen meritaimenen ja vuollejokisimpukoiden takia.

Vantaanjoki ilahduttaa riihimäkeläisiä monin tavoín. Rautatieaseman liepeillä Vantaanjoki on monien vesilintujen suosima ruokailupaikka, jossa linnut viipyvät läpi talven, jos ei joki mene umpijäähän.

Onneksi meillä on Vantaanjoki, peräti meritaimenjoki.

Ks. Virhon sivuilta seuraavat jutut:

Taimenien kutu on alkanut Vantaanjoella

Taimenien kudusta tehtiin runsaasti havaintoja Vantaanjoella syksyllä 2011


Arkiston vastaavat:

Torstaikävely Käräjäkoskella 18.8. klo 18.00 alkaen,
Vantaanjoki esillä yhdistystapaamisessa,
Luontoharrastajan viikko,
Kevään skitsofreniaa

Yksi kommentti

  1. Marja Lukkaroinen sanoo:

    Vantaanjoki on hyvä saada kokonaisuudessaan Naturaan . Riihimäen kaupungissa ei ole muuta vesistöä kuin Vantaa. Suota kyllä piisaa. Ikävä vain, ettei kaupungin vedenpuhdistamo toimi tehokkaasti runsaitten sateiden aikana. Ennenkuin sadevesiviemäröinti saadaan toteutettua, tulee turvautua kosteikkoihin. Ne estävät tulvat ja toimivat huleveden esipuhdistajana . Näin Riihimäki voi edistää Vantaan suojelua.

RIIHIMÄEN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS on Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys ja kuuluu Uudenmaan piiriin. Yhdistys toimii Riihimäellä ja Hausjärvellä. >>Jäsenkirjeet >>Toimintasuunnitelma 2016 >>Säännöt

Arkisto