Pöntöttäminen auttanut tuulihaukat ennätysvuoteen

Pöntöt vetävät tuulihaukkoja. Tällä seudulla pesi tuulihaukkoja menneenä  kesänä enemmän kuin vuosikymmeniin. Syy löytyy mm. latojen päätyihin kiinnitetyistä pesäpöntöistä. Kuva: Petri Mäkelä

Pöntöt vetävät tuulihaukkoja. Tällä seudulla pesi tuulihaukkoja menneenä kesänä enemmän kuin vuosikymmeniin. Syy löytyy mm. latojen päätyihin kiinnitetyistä pesäpöntöistä. Kuva: Petri Mäkelä

Riihimäen seudulla pesi tuulihaukkoja menneenä kesänä enemmän kuin vuosikymmeniin.

1960-70 luvulla romahtanut kanta on ollut viime vuosina tasaisessa kasvussa, mutta vasta tänä vuonna pesivien parien määrä on kasvanut aimo harppauksella.

Riihimäen, hausjärven ja Janakkalan eteläosien seudulla tavattiin jopa 45 pesintää, mikä on kolmanneksen enemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin myös rikottiin aiempia ennätyksiä.

Syy tuulihaukkojen lisääntymiselle löytyy muun muassa laatikkomaisista latojen päätyihin kiinnitetyistä pesäpöntöistä, joissa valtaosa kannasta nykyään pesii.

pöntöt sijaitsevat avoimessa peltoympäristössä, mikä on näädän kaltaisia pesärosvoja ajatellen paljon turvallisempi elinympäristö kuin perinteisempänä pesäpaikkana tunnettu metsä tai metsänreuna, jossa pesäpaikkoina toimivat vanhat variksen ja harakan pesät. toimiva pönttöverkosto on alueen rengastajien työn sekä maanomistajien suopean suhtautumisen tulosta.

Ensi vuonna vähemmän ruokaa?

Pesimiseen on vaikuttanut niin ikään myyräkantojen voimakas kasvu. Kuluvana vuonna eletään kolmivuotisen myyräsyklin huippuvaihetta. Tulevana vuonna myyräkannoille odotetaan romahdusta, mutta tapahtuuko se alku- vai loppuvuodesta, on arvoitus. Ei myöskään tiedetä varmaksi mikä vaikutus tällä tulee olemaan vahvistuneeseen tuulihaukkakantaan. Myyräpopulaatioiden notkahdusten vuoksi tuulihaukat eivät kuitenkaan tule pysyvästi vähenemään.

Tuulihaukkaemo rengastettavana Petri Mäkelän varmassa otteessa. Rengastuksen avulla kerätään tietoa tuulihaukkojen biologiasta ja paikallisesta kannasta. Kuva: Maija Siljander

Tuulihaukkaemo rengastettavana Petri Mäkelän varmassa otteessa. Rengastuksen avulla kerätään tietoa tuulihaukkojen biologiasta ja paikallisesta kannasta. Kuva: Maija Siljander

Tuulihaukka on erikoistunut pienten nisäkkäiden, lähinnä myyrien saalistamiseen.  Emo kantaa poikasille ruokapöytään kuitenkin myös esimerkiksi sudenkorentoja.

Hyvänä myyrävuotena pesäpönttö on täynnä harmaanruskeaa myyrän karvatuppoa ja jokunen ylijäämäsaaliskin saattaa odottaa vuoroaan kylläisten poikasten sulattaessa edellisiä alta pois.

Tuulihaukkojen rengastus on osoittanut lintujen palaavan edellisvuoden pesimä- seuduille. etenkin pesinnän alkuvaiheessa taajaan naarasta ja poikasia ruokkivalle koiraalle tutut saalistusmaat ovat elintärkeitä.

PETRI MÄKELÄ

Kirjoittaja rengastaa petolintuja ja toimii Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtajana.

Yhdistyksen kotisivuilta www.rsly.net löytyy blogi ja tietoa uusista retkistä ja tapahtumista.

Tekstin on julkaistu Ekokaaressa 2/2011

Subscribe / Share

Article by Petri

Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja vuodesta 2010 lähtien. Vapaa-aikanaan Mäkelä rengastaa mm. petolintuja.
Petri tagged this post with: , , Read 13 articles by

Comments are closed

RIIHIMÄEN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS on Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys ja kuuluu Uudenmaan piiriin. Yhdistys toimii Riihimäellä ja Hausjärvellä. >>Jäsenkirjeet >>Toimintasuunnitelma 2016 >>Säännöt

Arkisto