Näkökulmia luonnonsuojeluun

Metsän luonnollisessa elämänkaaressa ei ole avohakkuun kaltaista totaalista päätepysäkkiä. Metsässä tapahtuu koko ajan pieniä kuolemia ja syntymiä. Kuva: Petri Mäkelä

Kirjoitus on julkaistu Aamupostin yleisönosastossa 4.6.2011

Metsien suojelu on herättänyt keskustelua. Se todistaa kuinka monelle metsillä on merkitystä. Muutama virheellinen käsitys on kuitenkin syytä oikoa.

Ensin suojelun tarpeesta.

Nimim. Maanomistaja (AP 1.1.2011) vakuuttelee luonnonsuojelun vastaisessa kirjoituksessaan, että metsällä on elinkaarensa ja että elämä jatkuu kaikesta huolimatta.

Hakkuut eivät kuitenkaan ole metsän elämänkaaren luonnollinen päätepysäkki, eivätkä metsät uusiudu kauttaaltaan kuin harvoin. Pienialaista uusiutumista tapahtuu koko ajan luonnollisten prosessien myötä.

Myöskään elämä ei jatku kaikelta osin hakkuiden jälkeen. Metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on fakta, jota mikään asiantuntijataho ei kiellä. Vanhat ja varttuneet metsät alkavat olla eilispäivän maailmaa. Näiden myötä sukupuuttoon ovat kuolemassa lukuisat lajit, jotka eivät elä nuorissa metsissä. Näiden huomioimisesta ja elämän jatkuvuuden vaalimisesta metsien suojelussa on kyse. Taimikoita ja vitikoita on maa täynnä, eikä niiden lajistoa uhkaa mikään.

Oikeassa Maanomistaja on siinä, ettei meistä kukaan tule näkemään hakatun metsän kasvamista ”ylvääksi metsäksi” koska siihen menee kokonainen ihmisikä.

Sitten luonnonsuojeluun tekona.

Kun omistajana on osuuspankin kaltainen yritys eikä yksityinen maanomistaja, ei metsän hakkuulla ole varmastikaan suurta merkitystä yrityksen talouden kannalta. Joskus positiivinen mielikuva yrityksen toiminnasta voi olla paljon arvokkaampaa kuin suora raha. Tämän vuoksi monet yritykset jopa sijoittavat mielikuvamainontaan.

Yksityisen maanomistajan kohdalla tilanne on toisenlainen. Onneksi metsien suojeluun on olemassa keinoja, joiden avulla suojelusta voi saada myös selvää rahaa. Yhtenä keinona on METSO-ohjelma, jossa suojeluhinta lasketaan puun hinnan mukaan. METSOa ei kuitenkaan markkinoida tarpeeksi maanomistajille, koska kovin harva siitä tuntuu tietävän. Herää kysymys markkinoidaanko esim. metsänhoitoyhdistyksissä vaihtoehtoa riittävästi.

Lopuksi on todettava, ettei luonnonsuojeluaate ole ollut kouluissa koskaan niin vahva, että sen turvin kiusattaisiin jonkun lapsia. Kirjoittajan on syytä tässä asiassa katsoa peiliin ja arvioida syyttääkö hän luonnonsuojelijoita kaikesta vain periaatteen vuoksi.

Subscribe / Share

Article by Petri

Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja vuodesta 2010 lähtien. Vapaa-aikanaan Mäkelä rengastaa mm. petolintuja.
Petri tagged this post with: , , , , , Read 13 articles by

Comments are closed

RIIHIMÄEN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS on Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys ja kuuluu Uudenmaan piiriin. Yhdistys toimii Riihimäellä ja Hausjärvellä. >>Jäsenkirjeet >>Toimintasuunnitelma 2016 >>Säännöt

Arkisto