Metsän tien pää, onko sitä?

Warning: ksort() expects parameter 1 to be array, object given in /home/np53546/domains/rsly.net/public_html/wordpress/wp-content/plugins/yet-another-related-posts-plugin/includes.php on line 395

Aamupostissa oli tänään otsikolla ”Asukkkaat vastustavat Oitin hakkuita” juttu Oitin Valun alueen lähimetsästä. Jutun taustatekstinä on ollut yhdistyksen tänään virallisesti julkaistu kannanotto aiheesta.

Tekstistä oli nostettu täydellistä metsän väärinymmärrystä ilmaiseva lausahdus, joka pääsee metsän omistavan Riihimäen seudun Osuuspankin toimitusjohtaja Seppo Runsamon suusta: ”Kyseessä on tiensä päässä olevaa metsää, sille pitää tehdä jotakin”.

Siis tiensä päässä? Olen itse kulkenut satoja vuosia vanhoissa metsissä ja nähnyt kulkemissani metsissä samaan aikaan kaikkia eri metsän sukkessiovaiheen metsätyyppejä. En ole nähnyt yhtäkään metsää tiensä päässä enkä pysty ymmärtämään mitä muuta ilmaisulla tarkoitetaan kuin, että metsä on (teho)metsätalouden näkökulmasta hakkuukypsää metsää.

Vanhat metsät eivät ole koskaan tiensä päässä, vaan alkavat vasta elämään monimuotoisesti vanhetessaan. Miten metsästä voi tulla edes vanhaa metsää, jos sille asetetaan tien pää jo paljoa aiemmin metsätaloudellisesta näkökulmasta?

On selvää, että tällaiset metsätalouden puheesta tutut lausahdukset ilmaisevat täydellistä metsän väärinymmärrystä. Harmillista on, että mielikuva on niin vahva ja vuosikymmeniä toistettu, että moni ulkopuolinen saattaa jopa uskoa, että metsällä voi tulla vastaan tiensä pää.

Ehdottoman tien pään muodostaa ainoastaan moto ja metsäkone.


Arkiston vastaavat:

Metsien monet arvot,
Kuka omistaa maiseman,
Näkökulmia luonnonsuojeluun,
Suuri metsähuijaus

Subscribe / Share

Article by Petri

Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja vuodesta 2010 lähtien. Vapaa-aikanaan Mäkelä rengastaa mm. petolintuja.
Petri tagged this post with: Read 13 articles by

Yksi kommentti

  1. Petri sanoo:

    Lisättäköön nyt vielä, että metsässä tulee tietenkin koko ajan vastaan kokoisia tien päitä. Yksittäisiä puita kuolee, myrsky saattaa kaataa puuryhmän, kulo voi edetä kevyesti ja paikallisesti tai suuremmalla voimalla kuten Tammelassa tapahtui vuosia sitten.

    Ei metsä kuitenkaan kokonaisuudessaan tule tiensä päähän, eikä mikään pieni kuolema edellytä koko metsän tuhoavia toimenpiteitä. Jokaisesta pienestä kuolemasta syntyy uutta monimuotoista elämää. Juuri tämän vuoksi metsät kaipaavat kipeästi kuolevaa ja kuollutta puuta, joka on edellytys monen lajin elämälle.

RIIHIMÄEN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS on Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys ja kuuluu Uudenmaan piiriin. Yhdistys toimii Riihimäellä ja Hausjärvellä. >>Jäsenkirjeet >>Toimintasuunnitelma 2016 >>Säännöt

Arkisto