Lausunto Kekkilän Oy:n/Vapon ympäristölupahakemuksesta

Muuttoaikaan Sammalistonsuolla näkee mm. hanhia. Kuvassa valkoposkihanhia. Kuva: Petri Mäkelä

Muuttoaikaan Sammalistonsuolla näkee mm. hanhia. Kuvassa valkoposkihanhia. Kuva: Petri Mäkelä

Lataa pdf:nä: 2011-03-31 Lausunto Vapon ympäristölupahakemuksesta

ASIA: Kekkilän Oy:n/Vapon ympäristölupahakemus

Dno ESA-Vl/30/04.08/2011

Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys toteaa, että Vapon/Kekkilän ympäristölupahakemus on puutteellinen ja harhaanjohtava. Hankkeen yleisesittelystä puuttuu maininta laajamittaisesta maantäytöstä, jonka tiedot löytyvät vasta kansion sisältä. Hanke on ympäristövaikutuksiltaan suuri, ja se olisi tullut sisällyttää myös yleisesittelyyn. Alueen linnustollisia arvoja ei huomioida lainkaan.

Hanke vaatii YVA:n

Yhdistyksen mielestä hanke on kokonaisvaikutuksiltaan muuttunut, laajentunut huomattavasti ja se on vaikutuksiltaan pitkäaikainen, joten hanke tarvitsisi ympäristövaikutusten arvioinnin YVA:n.
Lupaharkintaa ei voida nykyiseltä pohjalta tehdä, eikä ympäristölupaa tule siltä pohjalta myöntää.

Luvanhakija on antanut aiemmassa lupahakemuksessaan jo virheellistä tietoa, sillä sen mukaan turpeenoton piti loppua 2015 (lupapäätös 2004). Nyt kuitenkin hakija ilmoittaa, että turvetuotantoa jatkettaisiin vuoteen 2025. Miten lähelle pohjaveden pintaa kaivuu aiotaan siis ulottaa? Turpeenoton määristä ei uudessa lupahakemuksessa anneta arviota, eikä lohkojen turvekerrosten paksuuksia ilmoiteta. Ainoastaan mullantuotannon maksimi 100 000 tonnia vuosittain mainitaan.

Maanrakennusmaista muodostuisi maankaatopaikka

Maanrakennusmailta tuotava maa-ainesten vastaanotto on harhaanjohtavasti kytketty turpeenottoon, vaikka se on vanhaan lupaan nähden uutta liiketoimintaa ja lisäisi huomattavasti liikennettä. Alueesta muodostuisi maankaatopaikka.

Lupahakemuksessa ei ole selkeästi esitetty kuinka suuri liikennemäärien lisäys kt 54  liikenteeseen koituisi maa-ainesten tuomisesta, turpeen kuljetuksesta, energiapuun tuomisesta ja energiapolttoaineen viemisestä. Tämän vuoksi myöskään liikenteen melu- ja pölyvaikutuksia ei voida arvioida.

Lisäksi hakemuksessa on ilmoitettu puutteellisesti kuinka hakija aikoo valvoa alueelle tuotavien maa-ainesten puhtaus. Miten valvotaan, ettei joukossa ole esim. betonia tai muita erilliskäsittelyä vaativia jätemaita? Maan tuominen haetussa mittakaavassa muodostaisi alueesta laajan maankaatopaikan, joka vaatisi valvontaa.

Vesistövaikutukset selvitettävä

Maankaatopaikkatoiminnalla olisi vaikutus myös alueelta virtaaviin valumavesiin. Maa-aineksista pääsisi tulva-aikaan huuhtoutumaan Puujokeen huomattavat määrät kiintoaineita. Sammalistonsuon kuivatusvedet ja maankaatopaikan vedet johdettaisiin reittiä Punkanjoki-Puujoki-Kernaalanjärvi. Lisäksi hakemuksessa todetaan, että vesienkäsittelyä tullaan tehostamaan. Ei kuitenkaan ole riittävää todeta, että suunnitelmia tehdään vasta luvan aikana. Esimerkiksi vaikutus alueen linnustoon jää mahdottomaksi arvioida.

Toiminta ei saisi lisätä kuormitusta, sillä Punkajoen veden todetaan olevan humuspitoista ja ravinnepitoista jo nyt. Vedenlaatu on selvästi heikoin turvetuotantoalueen alapuolella. Veden kiintoainepitoisuus ylittää jo Punkanjoessa ajoittain EU:n kalavesidirektiivin mukaisen raja-arvon 25 mg/l, jolloin vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen voi esiintyä. Hitaasti virtaavien suvantoalueiden liettyminen lisää rehevöitymistä entisestään.  Ilmastoennusteissa sateisuuden lisääntyminen tulee lisäämään valumavesiä entisestään.

Alueen linnustoarvot huomioitava

Hakijalta tulisi edellyttää alueen linnustosta kattava selvitys, jossa huomioidaan sekä muuttolinnut että pesimälajit. Esimerkiksi Kanta-Hämeen linnut vuosikirjassa 2004 julkaistu alueen linnustoa käsittelevä artikkeli “Riihimäen vankilan tulvapellot – kesän 2004 lintuparatiisi” (http://www.lokkisaari.fi/kuvat/hyvatietaa/vp-2005-lowres.pdf) antaa viitteitä kuinka ainutlaatuinen alueen linnusto voi hyvinä tulva-aikoina olla. Esimerkiksi kahlaajien levähdyspaikkana Sammalistonsuo on sisämaassa poikkeuksellinen. Vastaavia ovat lähinnä Siilinjärven ja Otanmäen altaat.

Sammalistonsuo on tärkeä muuttolintujen levähdysalue ja tulva-aikoina myös pesimäalue. Alueen linnustolliset arvot riippuvat täysin alueella viipyvistä vesistä. Alueelle kaivetut ojat ja altaat eivät ole lisänneet alueen linnuston pesimismahdollisuuksia, vaikka hakemuksessa väitetään niin. Vaikutus on päinvastainen, koska niillä on kuivattava vaikutus. Alueella on linnustollista arvoa nimenomaan kosteikkona.

Tämän vuoksi jo lupahakemuksessa tulisi ottaa huomioon yhtenä alueen jälkikäyttömuotona lintukosteikoksi palauttaminen ja sovittaa muut suunnitelmat tämän kanssa. Linnustollisten arvojen lisäksi kosteikko pidättäisi myös valumavesiä ja tehostaisi siten vesiensuojelua. Lisäksi se tarjoaisi mm. kouluille opetuskäyttöön lähiluontokohteen sekä lintuharrastajille ja muille kaupunkilaisille harrastus- ja virkistysmahdollisuuksia.

Kosteikkoa ei perusteta hetkessä eikä suunnittelematta. Tällä hetkellä esim. tuotannosta poistuneita alueita voitaisiin osoittaa kosteikoiksi. Vesienkäytön tehostaminen väärillä alueilla taas saattaisi olla hyvin haitallista kosteikkosuunnitelmien kannalta. Kosteikko edellyttäisi esim. ojien tukkimista, eikä kuivattamista.

Nyt jälkikäyttömuotoina on mainittu vain viljely ja metsittäminen. Lisäksi mainitaan alueen metsästysmahdollisuudet turvetuotannon loputtua. Metsästyksen maininta tuotantoalueella, joka on linnuston kannalta merkittävä, on turha, eikä metsästystä muutenkaan voi suositella vilkkaan liikenneväylän ja läheisen asutuksen ja muun virkistyskäytön vuoksi. Esim. kahlaajien kannalta metsästyksellä olisi tuhoisa vaikutus. Sammalistonsuo on ollut linnuston kannalta suotuisa paikka mm. alueen laajuuden ja rauhallisuuden vuoksi.

Hakemuksessa todetaan ylimalkaisesti, ettei toiminnalla tule olemaan luonnonsuojelullisia vaikutuksia. Hakemuksessa on listattu mm. lähimmät luonnonsuojelulaueet, mutta joukosta on unohdettu mm. Vahteriston yli 120 ha luonnonsuojelualue sekä Hatlamminsuon alue. Mikäli näin keskeiset alueet puuttuvat hakemuksesta, voidaan koko tarkastelun uskottavuus kyseenalaistaa.

Riihimäellä

30.3.2011

Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys


Arkiston vastaavat:

Muistutus/mielipide Ympäristölupahakemuksesta, Hakija Ekokem Oy,
Lausunto: Oitti, Puujoen puutarhakylän ranta-asemakaavan muutos ja laajennus,
Lausunto Kalmun osayleiskaavaehdotuksesta (10.11.2009),
Pyynnöstä lausunto Kalmun osayleiskaavasta (29.10.2008)

Yksi kommentti

  1. Marja Lukkaroinen sanoo:

    Kekkilä Oy on kaivanut Vapon suon turpeet. Jos kaivamista vielä jatketaan, saa alueelle tekojärven. Pohjavesi on korkealla. Tai koko suo voidaan käyttää karpalon kasvatukseen. siitä kehkeytyisi uusi elinkeino Riihimäelle. Tai alue voitaisiin rauhoittaa linnuille. Jo nyt suo on mielenkiintoinen tarkkailu paikka muuttolinnuille. Mutta maankaatopaikalle: kiitos EI.

RIIHIMÄEN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS on Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys ja kuuluu Uudenmaan piiriin. Yhdistys toimii Riihimäellä ja Hausjärvellä. >>Jäsenkirjeet >>Toimintasuunnitelma 2016 >>Säännöt

Arkisto