Tatu Itkonen & Jonna Viisainen: Sammalistonsuon turpeennostoalue voisi olla lintukeidas

Warning: ksort() expects parameter 1 to be array, object given in /home/np53546/domains/rsly.net/public_html/wordpress/wp-content/plugins/yet-another-related-posts-plugin/includes.php on line 395
Lokkisaari. Ahtialanjärvi. Lintukosteikon kunnostus  vaatii myös työpanosta. Kuva: Tatu Itkonen

Lokkisaari. Ahtialanjärvi. Lintukosteikon kunnostus vaatii myös työpanosta. Kuva: Tatu Itkonen

Sammalistonsuon turpeenottoalue, tuttavallisemmin ”VP”, eli vankilan pellot sijaitsee Riihimäellä 54-tien pohjoispuolella.

VP:n raivaaminen pelloiksi aloitettiin vankityövoimalla vuonna 1927. Alueen pinta-ala on 230 hehtaaria.  Peltojen viljely loppui jo 1970-luvulla maatalouden ylituotannon vuoksi. ”Pakettipelloilla” kasvoi heinikkoa ja rikkaruohostoja, joista monet linnut hakivat ravintonsa ja saivat suojaa. Myyrä- ja lintukannat olivatkin alueella tuolloin runsaita.

Vapo aloitti Sammalistonsuolla suurimuotoisen turpeennoston 1980-luvulla ja se jatkunee vuoteen 2015 asti. Turpeennosto on madaltanut aluetta ja muuttanut entiset pellot laajoiksi allasmaisiksi turvekentiksi, joiden kuivatusta pyritään säätelemään pumpuilla.

Sateisina kesinä ja tulvakeväinä veden pinta on noussut VP:llä poikkeuksellisen korkealle ja alue on muuttunut tavanomaista linturikkaammaksi. Tällaisia vuosia on ollut mm. 2004 ja 2010. Kanta-Hämeen Linnut -julkaisun perusteelliseen artikkeliin vuoden 2004 linnuista VP:llä voit tutustua netissä: http://www.lokkisaari.fi/kuvat/hyvatietaa/vp-2005-lowres.pdf

Nämä havainnollistavat vuodet ja muut kokemukset vastaavista kohteista ja kosteikoista laajemminkin, ovat herättäneet ajatuksen VP:n alueen edelleen kehittämisestä mm. kahlaajien, sekä lokki- ja vesilintujen levähdys-, ruokailu- ja pesimäkosteikkona turpeennoston loppuessa. Tämä ajatus on alustavasti esitetty Vapolle Lokkisaari ry:n ja Kanta-Hämeen Lintutieteellisen yhdistyksen toimesta ja keskustelua Vapon kanssa alueen tulevaisuudesta aiotaan viedä eteenpäin tämän vuoden aikana. Toistaiseksi asiasta on keskusteltu lähinnä lintuharrastajien keskuudessa ja pyritty kartoittamaan kiinnostusta ja voimavaroja mahdollisen lintuparatiisin eteen vaadittavan työn hoitamiseksi.

Mahdollisia kunnostus- ja hoitomenetelmiä

Suosirri. Vuoden 2004 tulvien aikaan  Sammalistonsuolla levähti runsaasti suosirrejä.  Kuva: Kari Paukola

Suosirri. Vuoden 2004 tulvien aikaan Sammalistonsuolla levähti runsaasti suosirrejä. Kuva: Kari Paukola

Turvesuon muuttaminen lintuvedeksi on periaatteessa erittäin helppoa, yksinkertaisemmillaan tähän voi riittää pelkkä laskuojien patoaminen. Näin syntyvää lintuvettä voidaan monipuolistaa erilaisin menetelmin. Ennen veden nostoa voidaan alueelle rakentaa puhtaasta kivi- ja maa-aineksesta lintujen pesintään ja lepäilyyn ihanteellisia, maapedoilta turvaa antavia karikoita ja saarekkeita. Kosteikon pohjaksi jäävää turvekenttää voidaan muokata siten, että saadaan loivareunaisia matalikkoja ja rantoja, sekä aina avovetenä pysyviä syvempiä alueita. Vedenpinnan laskiessa matalikkojen lietteet paljastuvat ja tarjoavat ravintoa kahlaajille ja muille rantalinnuille.

Jos VP:n pumppuja olisi mahdollista käyttää jatkossa lintukosteikon hyväksi, voitaisiin liiallinen vesi poistaa aina tarvittaessa ja etenkin syyspuolella laskea vedenpintaa hiljalleen. Tämä toisi jatkuvasti uusia lietepintoja esiin ja mahdollistaisi houkuttelevan ravintotarjonnan jatkuvuuden koko pitkällä lintujen syysmuuttokaudella.

Muun muassa joitain edellä mainittuja ja monia muita luovia kunnostus- ja hoitomenetelmiä on kokeiltu erinomaisin tuloksin Lempäälässä sijaitsevalla Ahtialanjärvellä ja erityisesti sen ”Lokkisaaressa” ympäristöineen. Näitä hyviksi havaittuja menetelmiä haluamme olla siirtämässä myös muille kohteille, lintujärville, peltokosteikoille, turvesoille jne. kovin yksipuolisiksi käyneitä kosteikkojamme rikastuttamaan ja monipuolistamaan.

Jos haluat tukea konkreettista toimintaamme kosteikkoluonnon hyväksi, liity jäseneksemme. Jäsenmaksu on 30€ ja sen voit maksaa tilille OP 549409-2115583. Lisää Lokkisaaresta voi lukea kotisivuiltamme www.lokkisaari.fi kohdasta kunnostushankkeet > Lokkisaari ja Ahtialanjärvi.

Näytä suurempi kartta
Näytä suurempi kartta

Takaisin jäsenkirjeeseen…


Arkiston vastaavat:

Sammalistonsuon lintuhavaintokumpua testaamassa,
Lausunto lintutornin rakentamisesta Riihimäelle,
Mervi Vainio: Muutonseurantaretki Sammalistonsuolla,
Marja Lukkaroinen: Kosteikko vähentää kuormitusta

Comments are closed

RIIHIMÄEN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS on Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys ja kuuluu Uudenmaan piiriin. Yhdistys toimii Riihimäellä ja Hausjärvellä. >>Jäsenkirjeet >>Toimintasuunnitelma 2016 >>Säännöt

Arkisto