Oravakysely: Riihimäen seudun oravat vähentyneet

Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen, Suomen Metsästysmuseon ja Aamuposti-lehden yhteistyössä toteuttama oravakysely innosti ihmisiä vastaamaan niin museossa, kirjastossa kuin netissäkin. Lokakuussa tehtyyn kyselyyn tuli 204 vastausta, joiden mukaan oravakannat ovat vähentyneet (85 vastausta) tai pysyneet ennallaan. (76 vastausta). 43 vastauksessa kerrottiin oravien lisääntyneen.

Orava. Kuva: Juha Mälkönen

Vähentymistrendistä huolimatta vastaukset osoittavat oravien voivan taajamissa suhteellisen hyvin, vaikka koko maassa oravakannat ovat heikon kuusen käpysadon takia noin kolmanneksen vähentyneet. Vastauksista suurin osa tuli Riihimäen taajama-alueelta, muutamia tuli myös Hyvinkäältä, Hausjärveltä, Lopelta ja Janakkalasta. Havainnot talletetaan Suomen Metsästysmuseon arkistoon.

Moni vastaaja kertoi ruokkivansa lintuja, ja lintulaudoilla käyvän myös oravia. Lintujenruokinnan avulla oravat löytävät taajamista paremmin ravintoa kuin metsästä. Vastauksista käy ilmi, että taajamaympäristö tarjoaa muutenkin enemmän ravintoa istutettujen tammien, vuoristomäntyjen ja omenapuiden antimien ansiosta.

Oravakyselyyn vastanneiden kesken arvottiin kirjapalkintoja: Lumijälkioppaan voitti Tuula Valto ja Villiä elämää -puuhakirjan saivat Saara Kemppi ja Suvi Pohjola.

Tupsukorvasta riitti tarinointia

Kyselyn parasta antia olivat ihmisten omakohtaiset tarinat pihapiirin oravistaan. Kyselyn suosio ja vastausten laatu sekä lähetetyt valokuvat kertovat siitä, että oravien seuraaminen tuottaa ihmisille mielihyvää. Monella oli tarkat tiedot vuosienkin takaa, ja oravaperheiden jäsenille oli annettu jopa nimiä. Tarinat osoittavat, että taajamaoravilla on ihmisille tärkeä merkitys kosketuksena lähiluontoon.

Moni on myös huomannut oravien yhteyden pihapuihin. Huolenaiheena pidetään puistometsien köyhtymistä ja puiden kaatoa. Sen on todettu vähentäneen oravien elinoloja ja näkymistä. On jopa pelätty miten käy pihaoraville, jos naapuri kaataa oravia houkutelleen kuusensa.

Useassa vastauksessa ihailtiin oravien taitavuutta ja uteliaisuutta. Moni havaitsi oravien tulleen rohkeammaksi, ja käyvän hakemassa pesäaineita eristevillasta, villalapasista ja nakertamalla auton tuulilasin suojaksi tuotua huopaa. Tämäkin kertoo ympäristön muutoksesta. Pesän tilkitsemiseen ei enää löydy puista naavaa, joten pehmeitä aineksia on hankittava muutoin. Liito-oravahavaintoja Hausjärveltä ja Riihimäeltä

Liito-oravat

Liito-oravista tuli kyselyssä kaksi havaintoa, joista tiedotetaan ympäristöviranomaiselle. Riihimäellä kaupungin tekemä liito-oravaselvitys on vuodelta 2004. Liito-oravatietoutta täydennetään, kun rakentamista suunnitellaan uusille alueille.

Hausjärven liito-oravahavainnossa toivotaan, että kunta hakkaisi varovaisemmin taajaman lähimetsikköjä. Ympäristöstä on kaadettu vanhat kuusimetsät, joten oravien poikasilla on huonot ennusteet löytää uusia asuinsijoja. Myös savenottopaikan lampien rantapuustojen toivotaan säilyvän avohakkuilta. Hajanaisten asuinsijojen välille toivotaan jätettäväksi puustoisia kulkukäytäviä, etteivät metsiköstä toiseen matkaavat oravat joutuisi petojen saaliiksi.

Orava. Kuva: Juha Mälkönen

Kyselyhavaintoja oravista:

”Kino Sammon viereisessä metsässä asuu orava. Nyt sen asuinpaikan tilalle ollaan rakentamassa kerrostaloa”, huomauttaa Riikka Karjalainen.

”Oravat ovat hautausmaalla vähentyneet, kun suuret kuuset kaadettiin. Harmi.” Jouni Rasimus

”Tunnistan yksilöitä – juttelen heille – ehkä elintarvikerakkautta, tuttavallisuus!”, Tuula Saloma

”Osaavat pyytää ruokaa näin syksyllä. Kesyyntyvät helposti. Tekevät kai tuhojaan talon välikatossa- on siellä talvipesä”, Marja Riipinen

”Otsolanmäessä oli runsas oravakanta kesä-heinäkuussa. Loppukesällä oravat hävisivät vapaana kulkevan kissan saaliiksi. Viimeisin kuollutta oravaa retuuttava kissa näkyi lokakuussa”, Maija Kojo.

”Oravia Lopentiellä suojaisalla takapihalla pihapiirissä on ollut yleensä kaksi, leikkineet yhdessä puissa. Olemme seuranneet turkkien värien vaihtelua vuodenaikojen mukaan. Pihan harakat jahdanneet oravia ja myös toisinpäin.”. Jenni Lehtonen

”Oman kotipihan oravia seuraan aktiivisesti Kormussa. Aloimme rakentaa tälle metsäiselle tontille 2008 juhannuksena. Viimeisessä puussa jonka kaadoimme talon tieltä oli oravan pesä. Emo oli paniikissa juossut auton alle, joten otin kuusi orpolasta hoivaani. Poikaset olivat tuolloin noin kolmen viikon ikäisiä kananmunan kokoisia palleroita. Silmät aukesivat viikon kuluttua. Asuimme haisevien palleroiden kanssa asuntovaunussa ja kuuden vauvan hoito oli minulle täyspäiväinen työ. Poikasista kaksi oli tyttöjä ja neljä poikia. Kaksi heikointa poikasta Aarre ja Vilja menehtyivät varsin pian ripuliin. Sulo, Onni, Into ja Varpu kasvoivat kovaa vauhtia ja siirsin ne rakentamaani ulkohäkkiin siellä ne nukkuivat yhdessä anoppini vanhassa karvalakissa. Kaikki neljä lähtivät maailmalle, mutta Sulo ja Varpu tulivat takaisin sairaina. Pojat Onni ja Into sen sijaan asustavat tontilla edelleen. Aloitin oravien ja lintujen ruokinnan syksyllä 2008. Silloin omien kasvattieni lisäksi ruokapaikalla ei käynyt kuin yksi aikuinen orava.”, Laura Tuomisto

”Kotipihassa asustelee useampi orava. Tänä kesänä yksi oravista kantoi juuri syntyneet kuusi poikastaan pihan läpi yksitellen kuusesta toiseen kuuseen.”, Kukka-Maaria Vänskä

”Opintiellä 2 – 3 oravaa on päivittäin kovalla kiireellä tyhjentänyt tammea terhoista. Lähitienoon pensaiden ja vuorimäntyjen alla on runsaasti kätköjä talven varalle. Välillä käydään terhoista lähes ”nyrkkitappeluja”, Asko Leppämäki

”Satuin näkemään, kun orava mätkähti maahan korkealta puusta. Kuului ihan kunnon mätkäys. Silti se suoraa päätä lähti jatkamaan juoksuaan. Tänään aamulla seurailin, kun kaksi oravaa kisaili, juoksenteli perä kanaa pihan salavassa.”, Hannele Saari

”Launosissa olen nähnyt useita oravia. Selvästi lisääntyneet. Melkein kiusaksi asti niitä pomppii pihalla. Jo viime talven jäljiltä oli valtavat kasat kävynraatoja, joista siemenet syöty. Työmaana toimi iso hopeapaju. Erittäin rohkeita. Oravia juoksee kylällä pitkin teitä.”, Mirja Piranta

”Meillä pihan oravakanta on pysynyt aika tasaiseen 3-4 välillä. Nyttemmin vapaana liikkuvat kissat ovat tappaneet määrän kahteen. Kissat ilman kelloa kaulassa ovat tehneet isoja tuhoja pikkulinnuissa, fasaaneissa ja oravissa. Viiden vuoden kokemuksella oravakannoissa ei muutosta.”, Marko Romppanen

”Ovat rohkeita tulemaan pihaan. Muutama viikko sitten huomasin oravan kiipeävän oven pielessä ylöspäin. Tätä ennen se oli käynyt vohkimassa aivan ikkunan alta, ulkopenkillä olevan pölyrätin, pyöritti palloksi ja kuljetti metsään, ilmeisesti pesän lämmikkeeksi. Käyvät myös juomassa vettä naapurin suihkulähteellä rivitalon takapihalla.”, Sari Leppänen

”Löysimme pihaltamme noin viisi kesää sitten pienen orava rääpäleen joka ei liikkunut ollenkaan. Suostui lopulta syömään imemällä ahneesti maitoon kastettua sormea. Muutaman päivän Keijo-orava asui verannalla pahvilaatikossa. Lähti sitten tekemään retkiä lähiympäristöön mutta palasi aina välillä syömään kädestä. Kesän mittaan Keijo kuitenkin villiintyi. Kävi kyllä päivittäin pihassa mutta varoi ihmisiä. Seuraavana kesänä Keijo kävi pihalla morsiamen kanssa ja poikasiakin tuli.”, Antti Henttonen

Taustatiedoksi oravista:

Ensimmäinen poikue syntyy yleensä huhti-toukokuussa, toinen myöhemmin kesällä. Hyvänä käpyvuonna orava voi saada kolmannetkin poikaset. Poikasia syntyy kerrallaan kolmesta kuuteen. Oravalla on useampi kesä- ja talvipesä, joka on tiivis ja pallomainen, myös linnunpönttö kelpaa. Kylmällä säällä orava sulkee pesään kulkuaukon esimerkiksi sammaltupolla. Orava voi elää noin seitsemänvuotiaaksi. Useimmiten luonnossa kuitenkin 2-4 -vuotiaaksi. Orava vaihtaa karvansa kaksi kertaa vuodessa. Korvien karvatupsut kehittyvät syksyn kuluessa ja putoavat keväällä pois. Tuuhea häntä toimii peräsimenä, kun orava hyppii puusta puuhun. Orava myös viestii hännällään; häntää vinhasti heiluttava orava on yleensä vihainen. Oravien ääntely on puolestaan kurnutusta tai säksätystä. Hännällä ja äänillä varoitetaan muita oravia vaarasta, minkä kyselyn vastaajatkin olivat havainneet. Jotkut olivat kuulleet oravan myös naukuvan, sen merkitystä ei tiedetä.

Lisätietoja:

Tarja Heikkonen, Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys p. 050 347 0151
Ilja Koivisto, Suomen Metsästysmuseo p. 019 722 287
Oravapäivän kuvia löytyy Metsästysmuseon nettisivuiltawww.metsastysmuseo.fi


Arkiston vastaavat:

Kannanotto koskien ELY-keskukselle tehtyjä luonnonsuojelualuehakemuksia Riihimäen Kalmun alueella

Subscribe / Share

Article by Luonnonsuojeluyhdistys

Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys
Luonnonsuojeluyhdistys tagged this post with: , , Read 156 articles by

Comments are closed

RIIHIMÄEN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS on Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys ja kuuluu Uudenmaan piiriin. Yhdistys toimii Riihimäellä ja Hausjärvellä. >>Jäsenkirjeet >>Toimintasuunnitelma 2016 >>Säännöt

Arkisto

Viimeisimmät kommentit