Osallistu oravakyselyyn!

Ovatko kotipihojen oravat vähentyneet vai runsastuneet? Entä voivatko oravat hyvin, kun mennään taajaman reunamille? Oletko tavannut vielä harvinaisemman liito-oravan? Näihin kysymyksiin haastetaan riihimäkeläisiä vastaamaan Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen ja Suomen Metsästysmuseon oravakyselyssä yhteistyössä Aamupostin kanssa.

Orava. Kuva: Juha Mälkönen


Luonnonsuojeluyhdistys on aiemmin kysellyt siileistä ja lepakoista, nyt on oravien vuoro. Kysely liittyy Metsästysmuseon Oravan päivän tapahtumaan 15.10, jota vietetään oravan vaihtaessa näihin aikoihin kesäturkkinsa harmaampaan talviturkkiin.

Kyselylomakkeita löytyy Suomen Metsästysmuseosta ja Riihimäen kirjastosta 1.-31.10. välisenä aikana. Kyselyyn voi myös osallistua lokakuun ajan Aamupostin internet-sivuilla osoitteessa www.aamuposti.fi/oravat.

Piirrä kotiorava

Lapsille järjestetään kyselyn yhteydessä orava-aiheinen piirustuskilpailu. Piirroksia ottaa vastaan Suomen Metsästysmuseo lokakuun ajan. Oravapiirustuksia voi taiteilla myös Oravanpäivänä 15.10. Metsästysmuseolla.

Kilpailun parhaat työt palkitaan. Raatina toimivat Metsästysmuseon ja luonnonsuojeluyhdistyksen edustajat. Piirustuksia on esillä Riihimäen kirjastossa ja Metsästysmuseossa.

Kakkukahvit Oravan päivänä

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Suomen Metsästysmuseo muutti Porvoosta Riihimäelle. Vuosipäivän kunniaksi museo tarjoaa Oravanpäivänä 15.10. kakkukahvit kaikille kävijöille. Museoon on silloin vapaa pääsy. Museo on avoinna kello 9-18. Museon löytyy osoitteesta Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki.

Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys jakaa oravatietoa Metsästysmuseolla koko Oravan päivän ajan. Oravan päivää ilostuttaa myös pörröinen Kurre-oravamaskotti.

Oravakannoista uutta tutkimustietoa

Turun yliopiston tuoreen tutkimustiedon mukaan sekä liito-oravan että tavallisen oravan kannat ovat metsissämme vähentyneet tuntuvasti vuosina 1950-2005. Tutkimuksissa tarkasteltiin oravien määrää niitä syövien petojen, viirupöllön, huuhkajan ja kanahaukan ravinnossa. Tutkimuksen mukaan saalisoravien vähentyminen heijastelee oravien kannan muutosta. Tutkijat ovat päätelleet, että muutoksen syynä olisivat metsätalouden muutokset, avohakkuut ja metsämaisemien pirstoutuminen.

Aikoinaan oravakanta väheni metsästyksen takia, kun rahana käytettiin oravannahkoja. Nykyisin oravia metsästetään muutama tuhat vuodessa joulu-tammikuussa. Oravakantoja säätelevät ravintotilanteen lisäksi liikenne, petolinnut ja muut saalistajat kuten kissat ja näädät.

Uhanalainen liito-orava on puolestaan tiukasti suojeltu EU:n luontodirektiivin ja Suomen luonnonsuojelulain perusteella. Sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja jopa heikentäminen on kiellettyä. Myös lajin kulkuyhteyksiä pitää selvittää ja suojella. Ympäristöministeriön selvityksessä (2006) on arvioitu liito-oravien määrän vähentyneen 10 – 20 viime vuoden aikana 20 – 58 prosentilla. Metsästysmuseolla vietetään Orava-päivää 15.10. Orava vaihtaa perinteiseti näihin aikoihin kesäturkkinsa harmaampaan talviturkkiin. Orava syö kuusen siemeniä ja muutakin

Oravilla on muutenkin syksyllä kiire: ne juoksevat suu täynnä ruokaa vieden herkkuja talvivarastoon. Orava piilottelee ruokatarpeita nurmikkoon tai maahan, jotta muut eivät niitä löytäisi. Orava muistaa omat kätkönsä suunnilleen, ja löytää ne hajuaistinsa avulla. Orava voi elää kymmenisen vuotta, tavallisesti kuitenkin 2-4 vuotta. Oravialla voi olla useampia kesä- ja talvipesiä, ja poikasia 3-8. Sisältä orava vuoraa pesänsä pehmeillä aineksilla kuten naavalla, sammalilla ja ruohoilla. Pesässä voi olla useampi aukko, hätäuloskäyntiä varten.

Oravan pääruokaa ovat kuusen siemenet, huonoina käpyvuosina myös männyn siemenet. Syksyllä kelpaavat myös sienet, tammenterhot. Orava voi syödä myös marjoja, hedelmiä, toukkia linnunmunia ja poikasia. Oravat ovat oppineet hyödyntämään myös lintulautoja, toisten mieliksi, toisten harmiksi. Oravien herkkua ovat maapähkinät, auringonkukansiemenet ja tali.

Oravakyselyn ja oravapäivän yhteyshenkilöt, joilta saa lisätietoja, e-mail-osoitteessa sulkujen tilalle tulee @-merkki

Tarja Heikkonen 050-347 0151 heikkonen.tarja(at)gmail.com

Ilja Koivisto 019-722 287 ilja.koivisto(at)metsastysmuseo.fi


Arkiston vastaavat:

No related posts.

Subscribe / Share

Article by Luonnonsuojeluyhdistys

Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys
Luonnonsuojeluyhdistys tagged this post with: , , Read 155 articles by

Comments are closed

RIIHIMÄEN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS on Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys ja kuuluu Uudenmaan piiriin. Yhdistys toimii Riihimäellä ja Hausjärvellä. >>Jäsenkirjeet >>Toimintasuunnitelma 2016 >>Säännöt

Arkisto

Viimeisimmät kommentit